sunnuntai 9. elokuuta 2026

Kesäloma -26

Oikeastaan kesäloma alkoi sairaslomalla. Olin vajaan viikon saikulla, sitten viikon töissä ja sitten 3 viikkoa lomalla. Olen hyvin harvoin poissa töistä mutta nyt niveltulehdus ja sormien kova kipu pakotti jäämään kotiin. Epäiltiin reumaa mutta verikokeissa sitä ei löytynyt. Kuulin kuitenkin että se voi olla piilevänä, liekkö tälläinen totta? Koska sormien kipu palasi taas kesälomalla ja jouduin varaamaan uuden ajan lääkärille. Mutta sitten todettiin pahaksi mennyt tenniskyynärpää! Jota vähän epäilin itsekin ja se on varmasti ollut kesäkuun alusta asti jolloin käsikipu alkoi. Mulla on siis ollut tenniskyynärpää ongelmaa oikeassa kädessä ja nyt se tuli vasempaan.
Oli todella tylsää olla sairaslomalla!! Päivät kuluu lähinnä sillä että on oltava joku aktiviteetti esim kauppareissu, salilla käynti, kaverin tapaaminen tai asioiden hoitaminen koiran kanssa. Olo oli kuin eläkeläisellä konsanaan. Loman alussa mulla oli synttärit ja järjestin sekä sukulais- & kaverikahvittelut niin niihin sai aikaa ja energiaa kulumaan. Olivat sopivasti juuri loman alkaessa niin sai juhlittua kahta asiaa samalla :)

Koiralla alkaa olla jo ikää, 11 vuotta ja kuumuus tekee tehtävänsä. On erityisen tärkeää huolehtia siitä ettei se läkähdy. Pienet kävelylenkit kuuman aikaan ovat ok mutta on muistettava levätä varjossa, istuttava välillä ja mentävä koiran vauhdin mukaan. Tänä kesänä olen myöntänyt että koirasta ei ole mulle enää lenkkikaveriksi. Nykyään lenkit ovat enemmän haistelua, köpöttelyä ja katselua. Lomalla meillä oli trimmaus joten kevyempi turkki ja paljaaksi ajeltu mahan alus toivat viilennystä seniorin päiviin.

Kissa lähti ikuiselle hiirimetsälle ruhtinaallisen 18 vuoden iässä. Alkoi olla jo vaivaa, hampaat olisi pitänyt puhdistaa/poistaa ja alkoi olla erikoista käyttäytymistä mikä vaikutti minun sekä koiran yöuniin. Vanhaa kissaa en enää rääkkää tutkimuksilla ja liekkö selviäisi hengissä nukutuksesta, joten vastuullinen lemmikinomistaja osaa tehdä ratkaisun hyvissä ajoin. Kissaa mulle ei enää tule vaikka kyllä niitä silittää kyläpaikoissa. Pipsalla oli melanooma silmässä sekä munuaiset pettäneet, oli aika päästää juoksemaan kavereiden luokse. Surullinen päivähän se oli ja etenkin koiraa mietin paljon, masentuuko se, miten se reagoi. 

Annoin koiralle extrapaljon huomiota. Tehtiin kaikki mahdollinen yhdessä. Kissan lopetustilanne meni todella hyvin mukavan lääkärin ansiosta, mutta ehkä viikon kuluttua rupesin syyttämään itseäni. Toiminko oikein siinä tilanteessa, pyörittelin asiaa mielessäni, olisiko pitänyt tehdä toisin, miten koira, onko sen nyt hyvä olla, teenkö tarpeeksi, onko sen huono olla yksin kotona ja olenko huono ihminen? En meinannut saada iltaisin unta kun pyöritin vaan mielessäni tätä kehää. Näen kissasta edelleen unia jossa se on niin ihana kuin olikin. Vaikka loppuaika Pipsalla meni vähän miten meni, se oli kuitenkin paras kissa mitä mulla ikinä on ollut.

Lomalla ei mitään sen kummempia reissuja tullut tehtyä. Ei ollut yksinkertaisesti varaa koska autoon meni pitkälti yli 4-numeroinen summa. Mä olisin varmaan rikas jos en omistaisi autoa. Koiran kanssa vaan uusiin paikkoihin tutustumista automatkan päässä. Perheenjäsenten kanssa käytiin Lintulan luostarissa joka on inhimillisen ajomatkan päässä. Jännä paikka ja laittoi ajattelemaan minkä maallisen yltäkylläisyyden keskellä minäkin elän. Varmaan yli puolet omistamistani tavaroista on turhaa, en tarvitse oikeasti mitään mitä ostan huvikseen lohduttaakseni itseäni. Jos matkailette tuolla päin niin Valamo ja Lintula kantsii tsekata.

Kuopiossa kävin tapaamassa ystävääni, aina loman kohokohta! Käytiin Matkuksessa pyörimässä ja Ikeassa ostoksilla. Halusimme Kiinalaiseen ravintolaan buffetiin, kävelimme keskustan Canton Hiniin joka olikin lopetettu, ja tilalla oli  MAIDO. Käytiin tsekkaamassa millainen tarjonta siellä oli ja aivan loistava kyllä! Suosittelen! Täällä Iisalmessa on toki myös Kiinalainen, ei nyt tosin tämän tasoinen ja se on kesällä aina kuukauden suljettuna.

Loppuaika meni vähän kotona möllöttäessä. Yksinäisyyttähän sitä tuntee ja 3 viikkoa on tosi pitkä aika olla yksin lomalla. Onneksi työkaverit viihdyttivät viesteillä töistä joka päivä. En jaksaisi olla pidempään lomalla eikä todellakaan olisi varaakaan. Silloin kun oli parisuhteessa niin näki ja koki enemmän. Yksin tämä on vaan telkkarin katsomista kotona. Onneksi on perhe lähellä niin siellä tuli käytyä ja kavereita tavattua ketkä vapaalla samaan aikaan :) ensi vuonna pidän loman 2 x 2 vko pätkissä. 

Millainen kesäloma sulla on ollut, vai vieläkö on edessä?


22 kommenttia:

  1. Osanotot kissan poismenon johdosta ❤️ Teit varmasti oikean päätöksen. Ikävä kertoo vaan rakkaudesta.

    On olemassa seronegatiivinen nivelreuma, joka ei näy tutkimuksissa. Reuma on usein (ei aina) perinnöllinen, eli jos sulla on suvussa reumaa niin kannattaa kysellä hieman, minkä tyyppistä reumaa he sairastaa. Jos oireet jatkuu, kannattaa pyytää lähetettä kuvantamistutkimuksiin ja/tai reumatologille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 on reumaa isän puolelta, he jo edesmenneitä mutta seuraillaan tilannetta <3

      Poista
  2. Rest in paradise Pipsa <3
    Otan osaa ja luopuminen on hirveää.

    VastaaPoista
  3. siis itse tuli vklpna käytyä tuolla maidossa ja siis NAM! <3 todella runsas buffet ,herkullista ruokaa ja minusta edullinen hinta :)

    VastaaPoista
  4. Kolme viikkoa on kyllä pitkä aika olla yksin lomalla, ymmärrän hyvin! Olen itse vikalla lomaviikolla ja Joensuussa käymässä, tämän postauksen innoittamana kävin Valamon luostarissa! Ensi kesänä sitten Lintulaan. -Tiia

    VastaaPoista
  5. Olipa surullista lukea Pipsan menetyksestä, olen niin pahoillani menetyksestäsi! Varmasti teit oikean päätöksen. Teksteistäsi välittyy lämpö jolla olet lemmikkejäsi hoitanut.

    VastaaPoista
  6. otan osaa <3 Ihan varmasti teit oikean päätöksen ja oikea-aikaisesti. Olen ajatellut sen olevan se viimeinen ystävänpalvelus . Olenkin autottomana ihmisenä todennut, että se on yksi syy, miksi mulla on varaa reissailla . Toki täällä Hgissä on helppo olla ilman autoa, jos asuisin jossain pienemmällä paikkakunnalla, niin tilanne olisi varmaankin toinen. Olin putkeen 6.5 viikkoa lomalla, josta kuukauden yksin reissussa. Olihan se kiinnostava kokeilu ja hyvin meni. Yksinäisyys ei iskenyt, mutta ehkä se johtui siitäkin, että iltaisin oli usein väsynyt kaikesta näkemästään ja kokemastaan. Ei siinä ehtinyt sen kummoisemmin asiaa makustella. Toki viestittelin päivittäin useille ystävilleni Suomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 kyllä se oli oikea aika nyt luopua. Totta että isommassa kaupungissa sitä autoa ei tarvitse! Täällä on heikommat julkiset kulkuyhteydet ja töiden kannalta auto on pakollinen :) mä olen miettinyt tuota yksin reissaamista että miksipä ei. Hipun kanssa haaveilen Kolille menosta :)

      Poista
    2. olen kotoisin Pohjanmaalta, jossa keskustaajamassa n. 37 000 asukasta . Ilman myöhemmin liitettyjä kuntia. Noh, siellä on jonkinlainen julkinen liikenne, mutta bussipysäkillä ei joko ole ollenkaan mitään aikataulua tai sitten siellä on taksin numero. Että se siitä julkisesta liikenteestä. Ei niillä mummoilla ole kuitenkaan nettiä kännykässä, joten pitäisi olla aikataulu . Kolista olen kuullut paljon kehuja työkavereilta. Itse en ole siellä käynyt. Mun reissaaminen on ollut pääsääntöisesti pois Suomesta.

      Poista
    3. Siis tuohan on iso kaupunki, isompi kuin tämä? Mutta taksipalvelut on surkeita täällä, julkista liikennettä on mutta en ole ikinä käyttänyt, eikä se samanveroista ole kuin Kuopiossa. Ei taida illalla edes liikennöidä...

      Poista
  7. Pipsa ❤️ Oon lukenut sun blogia varmaan kohta 15 vuotta ja kisut on kuulunut siihen aina. Mulla oli sama päätös vuosi sitten oman 18-vuotiaan mummelikisun kohdalla, jossittelu jonkin aikaa tapahtumien jälkeen on ihan luonnollista.

    Vielä olisi ensi viikko töitä ja viikon lomapätkä tiedossa, tulee jo ihan tarpeeseen taas 😄 Syksyllä tiedossa onneksi kivojakin juttuja, mutta toivottavasti vielä hetken voi nauttia kesästä ☺️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on kans vielä lomaviikko sitten syyskuun lopulla. Kyllä minä jo vähän odotan sitä :D Oletko ottanut uutta kissaa tilalle? Minä mietin sitä mutta miinuspuolia on ja nyt olen hankkinut kukkia, mitä en ole 18 vuoteen pystynyt pitämään. Ehkä joku päivä kissa vielä, vaikka ensin olin että ei. Olen liian yksinäinen jos ei lemmikkiä olisi...

      Poista
    2. Meille jäi vielä toinen kisuli, hän täytti nyt loppukesästä 15 vuotta :) Ei olla uskallettu uutta kaveria hänelle enää ottaa, kun muutenkin ollut aina vähän haastava tapaus 😅 Mutta en usko, että meillä koskaan tulee olemaan pitkiä aikoja täysin eläimetöntä kotia sitten papparaisenkaan jäljiltä, vaikka moni asia ilman eläintä onkin helpompaa, mutta niin tyhjää…

      Poista
    3. Voin myöntää että on vähän tyhjää, yllättävän tyhjää! 18 vuotta on pitkä aika mitä Pipsa oli kaverina :)

      Poista
    4. 🥰 Se kyllä on hieno ikä ja mahtavaa, että hän sai olla sinun kanssa. Kyllä minulla vieläkin on kovin ikävä meidän mummelia, oli melkein puolet mun elämästä hänen kanssa. Mutta eläinten kanssa se luopumisen tuska on vain valitettavasti yleensä jossain kohtaa käytävä aina. Voimia sulle ja Hipulle erilaiseen arkeen ❤️

      Poista
    5. Kiitos <3 se luopumisen tuska on kamala ja pelkään ihan hirveästi sitä kun Hippu lähtee...se kuitenkin on isompi kaveri kuin kissa, luo arkeen rutiinit, on lenkkikamu, nukkukaveri ja seuraneiti mulle <3

      Poista
  8. Miulla oli kesä- ja elokuussa molemmissa yksi viikko lomaa, syyskuussa ois sitten kaksi viikkoa ja ne olisi ehkä tarkoitus pitää putkeen :D Kyllä liike sen aikaa pysyy pystyssä, jos saadaan yksi työntekijä takaisin työtehtäviin, siellä kuitenkin pitää kukkasidontataitoinen olla, muuten saattaa olla vähän hankalaa.

    Voi pientä Pipsaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä varmasti pysyy ja sinäkin olet lomasi ansainnut :))

      Poista

Kiitos kommentista <3