Koira on kyllä ihmisen paras ystävä. Ennen omaa koiraa en edes tiennyt miten uskollisia koirat ovat. Ihan eri maata kuin kissat joita omistaja kiinnostaa lähinnä ruoka-aikoina ;) Mitä Hippu on opettanut minulle?
- Kärsivällisyyttä; se on vaan mentävä ulos, oli sitten mikä ilma hyvänsä! Koira saa sohvaperunan liikkeelle. On myös mainio lenkkeilykaveri ja personal trainer!
- Sosiaalisuutta; minäkään en täältä ketään tuntenut mutta nyt olen saanut paljonkin eri-ikäisiä kavereita. Heitä tapaa lenkillä kun koirat sattuvat haistelemaan tai sitten koirapuistossa. Sieltä Hippukin sai omat koirakaverit.
- Vastuuta; sinulla on aina syy kiirehtiä töistä kotiin. Joskus se kyllä huono juttu, et voi jäädä töiden jälkeen kaupunkiin. Mutta uskoisin koiranpidon opettavan nuorillekin vastuun ottamista. Koira tai lemmikki ylipäätään auttaa masennukseen ja yksinäisyyteen, jota jokainen joskus varmasti kokee.
Ja sitten ne hauskat puolet!
- Koira tuo turvaa. Vaikkei varsinainen vahtikoira ole niin ilmoittaa kyllä jos joku tulee pihaan. Myöskin aidattu piha ja varoituskyltit koirasta karkottavat tunkeilijat.
- Vessassa ei tarvitse ikinä käydä yksin :D jos ovi jää raolleen, kuono on välissä kysymässä mitä teet :D
- Liiasta siisteydestä ei tarvitse stressata. Karvaa on kaikkialla, siivosit miten usein tahansa! Vaatteet on aina karvassa mutta en jaksa enää välittää.
- Kärsivällisyyttä; se on vaan mentävä ulos, oli sitten mikä ilma hyvänsä! Koira saa sohvaperunan liikkeelle. On myös mainio lenkkeilykaveri ja personal trainer!
- Sosiaalisuutta; minäkään en täältä ketään tuntenut mutta nyt olen saanut paljonkin eri-ikäisiä kavereita. Heitä tapaa lenkillä kun koirat sattuvat haistelemaan tai sitten koirapuistossa. Sieltä Hippukin sai omat koirakaverit.
- Vastuuta; sinulla on aina syy kiirehtiä töistä kotiin. Joskus se kyllä huono juttu, et voi jäädä töiden jälkeen kaupunkiin. Mutta uskoisin koiranpidon opettavan nuorillekin vastuun ottamista. Koira tai lemmikki ylipäätään auttaa masennukseen ja yksinäisyyteen, jota jokainen joskus varmasti kokee.
Ja sitten ne hauskat puolet!
- Koira tuo turvaa. Vaikkei varsinainen vahtikoira ole niin ilmoittaa kyllä jos joku tulee pihaan. Myöskin aidattu piha ja varoituskyltit koirasta karkottavat tunkeilijat.
- Vessassa ei tarvitse ikinä käydä yksin :D jos ovi jää raolleen, kuono on välissä kysymässä mitä teet :D
- Liiasta siisteydestä ei tarvitse stressata. Karvaa on kaikkialla, siivosit miten usein tahansa! Vaatteet on aina karvassa mutta en jaksa enää välittää.
Niin totta! Olen itse tuonut esille ihan samoja pointteja koiran kanssa elämisestä. Meillä on saman rotuinen koira. Nuo kuvissa olevat ilmeet ja eleet on niin tuttuja❤ Meillä on pysytty tiukkana eikä koira enää yritäkään tulla sänkyyn, mutta nuo kuvat heräilevästä koirasta on niin ihania... Olisi ihana kokea tuollaisia aamuja☺
VastaaPoistaMinä olin alkuun tiukka mutta mies laski sen aina sänkyyn ja olihan se ihana silloin pienenä pallerona...nykyään se saa iltavillit sängyssä ja iso koira kun hyppii, on oltava vähän varovainen. Mutta saa olla sängyssä koska herätykset <3 <3 <3
PoistaMäkin olen koiraihminen ja koiraa parempaa ja uskollisempaa ystävää ei ole! Mulla on ollut kaksi koiraa, mutta tällä hetkellä ei ole, mutta harkinnassa on koiran hankkiminen. Allekirjoitan nuo kaikki sun väittämät. Ne on jus noin:)
VastaaPoistaSunkin koirakamu on todella ihana:)
Millaista koiraa meinasit? Koirat kyllä on kivoja ja joku päivä meilläkin varmasti on Hipulle kaveri <3
PoistaMulla on ollut itsellä kääpiöpinsereitä ja ukkelilla kettuterrierejä. Luultavasti kallistumme kettuterrierin puoleen;)
PoistaKoirat on parhaita ❤️ Mulla on samojedinkoira, joka on opettanut mulle juuri samoja asioita :) Vaikka kuinka olisi huono päivä, niin koira saa aina hymyilemään❤️
VastaaPoistaSe on totta että koira parantaa huononkin tuulen eikä sille voi ikinä olla vihainen :)
PoistaVoi että, ihana Hippu! On varmasti mukava herätä tuollaisen karvakuonon vierestä :) Koirien uskollisuus, älykkyys ja lojaalius omistajaa kohtaan jaksaa aina yllättää, nämä ovat juttuja jotka muistan omasta lapsuudesta/nuoruudesta jolloin meillä oli pitkään koira. Kissojakin on ollut aina, mutta nykyään kun mies on pahasti allerginen, emme voi näitä karvaisia lemmikkejä ottaa. Kyllä tuntuu välillä niin oudolta olla kissaton ja koiraton, mutta onneksi lemmikkikuvausten myötä pääsee tapaamaan koiria välillä :)
VastaaPoistaMä tykkään kanssa hoitaa muiden kissoja ja koiria. On myös kiva tutustua erilaisiin rotuihin koska mulla ei ennen ollut mitään kokemusta koirista. Lähinnä pelkäsin niitä :D
PoistaSamoja asioita minäkin olen oppinut :) Joskaan meidän koirista ei lähde karvoja, mutta toki tuovat tassuissaan roskaa sisälle ja täytyy vaan hyväksyä että hiekkaa tms. on aina nurkissa. Vessaan en päästä koiria ja asioin siellä aina ovi kiinni, mutta sängyssä ovat olleet alusta asti :D Tänäkin aamuna rapsuteltiin ja "pussailtiin" vaikka kuinka kauan ennen kuin noustiin <3 Koirat on tuovat niin paljon iloa. Lääkärit voisivat määrätä niitä masennuslääkkeiksi!
VastaaPoistaMeillä aamuhalit ei kestä hirmu pitkään koska koko kolmikko on niin kovasti ruokaa vailla ;) tänäkin aamuna herättelivät parin tunnin ajan mutta minä vaan nukuin! Meillä on karvanlähtöaika, saat uskoa että Hipusta lähtee karvaa...
PoistaMinä oon koko elämäni tähän asti elänyt koirien kanssa. Ainoastaan nelisen vuotta sitten asuin hetken ilman omaa koiraa kun muutin omaan asuntoon :) Mutta kolme vuotta sitten otin ihan oman koiran ja sitä en oo päivääkään katunut. Niin rakas kuin voi koira vain olla<3 Sairastuin viime syksynä masennukseen ja silloin koira oli mulle uskomattomana tukena ja sai mut liikkeelle kun mikään muu ei saanut mua sängystä ylös. Mutta tottakai, koira ottaa ja koira antaa. Tällä hetkellä koen koirasta saadun ilon niin tärkeäksi, että siitä koituva rahanmeno tai omien reissujen rajoittaminen ei haittaa.
VastaaPoista<3 voi miten ihana kuulla <3 koira tosiaan pakottaa ylös ja ulos. On ihan parasta lääkettä!
PoistaIhana Hippu! ♥
VastaaPoistaEn kyllä usko itse eläväni ilman koiraa pidempiä aikoja, koirat nyt vain kuuluvat elämään! :D Ainoa miinuspuoli koirissa on niiden lyhyt ikä, mutta sille nyt ei vain voi mitään. Toivotaan Hipulle ja meidän Rymyllekin pitkää ikää! :)
En osaa arvioida Hipun elinikää, se kai vaihtelee niin paljon? Toivon ettei ikinä tule mitään sairauksia. Minä pelkään paljon sitä koiratta oloa että jossain vaiheessa alan suunnitella Hipulle kaveria. Se oli niin ikävä juttu mitä teille kävi mutta onneksi Rymy toi taas iloa elämään <3 Rymy on ihana koira!
PoistaMulla ei ole lemmikkejä ja jos olisi valitsisin kissan, mutta lapsuudenkodin koirua ei voi ikinä unohtaa. <3 Ihana postaus!
VastaaPoistaMulla on lapsuudenkodissa ollut kissoja. En varmaan ilman kissaakaan voisi olla. Tällä hetkellä nuo katit raastaa hermoja vähän enemmän mutta on nekin kyllä ihan omaa luokkaansa <3
PoistaHippu 💓
VastaaPoistaEläimet on hyviä terapeutteja. Koirasi rakastaa sinua olitpa miten allapäin tms. Häntää heiluttava koiruli pelastaa päivän 💙
Hipulla ei kyllä ole ikinä huonoa hetkeä ja aina se jaksaa ilahtua eri asioista <3
PoistaIhana postaus 💓. En voi edes luetella kaikkea mihin on eläinten kanssa päätynyt tai oppinut. Aina olleet niin suuri osa elämää että olisin varmasti ihan joku muu ilman eläinten todella suurta osaa elämässä. Ja mun kissoja on aina kiinnostanut muukin kuin ruoka. Nykyisetkin joskus herättävät kun haluavat rapsutuksia.
VastaaPoistaNämä herättävät kyllä pelkän ruoan takia :) mutta sitten haluavat kyllä syliin nukkumaan. Illalla tulevat sänkyyn, molemmilla on oma paikkansa. Hippu nukkuu lattialla tai sängyn alla mutta aamuisin löytyy aina minun jaloista/vierestä <3
PoistaIhana mussukka!
VastaaPoistaTänäänkin herättiin kahdeksalta kun toinen oli levoton, mutta ei sitten kuitenkaan vielä ulos tahtonu. No eihän minua sitten enää nukuttanut 😁
Eniten ärsyttää sadekelillä ulkoilu koska hekään eivät halua ulos,mutta kun on pakko lähteä.
Hippua ei mikään keli haittaa, kadulle on aina kiva lähteä pissille. Ei yleensä tee kotipihaan vaan pitää viedä ihan kadulle :)
PoistaIhana Hippu!
VastaaPoista*huokaus* Ihan hirvee koirakuume!
Niin mullakin välillä, Shetlanninlammaskoira olisi ihana <3 <3
PoistaOtin ekan ihan oman koiran vähän yli kaksikymppisenä. Täytyy sanoa, että itselläkin kärsivällisyys ja tunnollisuus ovat koiran myötä kasvaneet. Enää ei tuijota samalla tavalla omaan napaan, vaan laittaa toisen etusijalle. Kolme rescue-koiraa ovat olleet tärkeä oppistunti toisista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä. Välillä kun katselee omia koiriaan, on vaan pakahtua rakkaudesta.
VastaaPoistaRescuekoirat <3 minä en pysty katsomaan mitään kuvia koiratarhoilta, en ainakaan niitä pahempia. Suurisydämisiä ihmisiä jotka pelastavat koiria ulkomailta vaikka kotimaassakin kodittomia on <3 hienoja tekoja, ihanaa että sun koirilla on parempi tulevaisuus!
PoistaIhana postaus. Mulla on nyt mun elämäni ensimmäinen koira. Kyllä siitä vaan saa niin hurjasti iloa! Jos on levoton olo, koiran rapsuttaminen helpottaa saman tien. Ja onhan ne niin hassujakin välillä. :D
VastaaPoistaHippukin on mun eka koira. Mutta ei kyllä viimeinen. On ne niin ihania kavereita, se riemu on kyllä rajaton kun tulen töistä kotiin ;D on ne kyllä hassuja, aina saa nauraa. Millainen koira sulla on?
PoistaSuomenpystykorva. Mulla oli vähän ennakkoluuloja, kun se on metsästysrotu.. Mutta sepä onkin ihan täydellinen rotu mulle. :)
PoistaIhana kuulla :) eiks pystykorvat "pärjää" ihan kotikoiranakin vaikka ei metsästäisi? Täällä on monia pystiksiä ihan kotokoirina :)
PoistaIsäntä metsästää, mutta vain syksyisin lintuja. Hyvin menee kotikoiranakin. Pärjää tarhassa, viihtyy porukassa, on iloinen ja höpsö koiruus. Maailman paras! <3
VastaaPoistaRapsutuksia ja haleja minulta ❤️
PoistaIhana postaus! Näitä on niin kiva lukea! Mun lapsuudenkodin ensimmäinen koira tuli joskus kun olin ehkä jotain 10 v. Sitten kun teini-ikä koitti niin koira oli minulle korvaamaton ystävä ja turva ja toveri. Pieni valokuva seisoo tuossa hyllyllä koneen näytön yläpuolella, pari ikävän kyyneltäkin nousi silmiin vaikka poismenosta on jo useampi kymmenen vuotta aikaa. Vaikka koirat ovatkin aina kuuluneet tavalla tai toisella mun elämääni niin ensimmäisen oman koirani hankin vasta neljä vuotta sitten. Harmillisesti rakastuin rotuun jolla on jonkin verran terveysongelmia ja eihän tässä sitten kaikki ole todellakaan ihan täysin ongelmitta sujunut. Mutta kokonaan ilmankaan en pysty olemaan ja saadakseen sen kaiken hyvän ja positiivisen joutuu siitä sen oman hntansa maksamaan. Jossain kohtaa.
VastaaPoistaSuosittelen lämpimästi hankkimaan Hipulle kaverin, koira on laumaeläin ja vaikka me ihmiset ihania olemmekin niin toinen koira on kuitenkin aina toinen koira! Kahdesta koirasta on ihan eri tavalla iloa kuin yhdestä. Toki myös hommaa ja lisäkuluja jne. mutta silti tuplailo!
<3 pelkään sitä hetkeä kun Hipusta aika jättää. On ihana omistaa ja rakastaa mutta se luopumisen hetki. Siksi olen ajatellut toista koiraa etten tavallaan ikinä jäisi yksin. Kissat on ihania mutta koira on niin erilainen lemmikkinä ja kaverina. Ikävä kuulla terveysongelmista :( toivon että sinäkin saat rakkaan koirasi kanssa pitkän ja terveen taipaleen yhdessä. On ne koirat niin ihania kavereita <3
Poista