Maailman paras Hippu

Niin se vaan meidän neiti täytti 8 kk. Aika rientää eikä vauva ole enää vauva. Hippu on jo iso neiti eikä tuosta enää kasva, polven korkuiseksi jäi. Hauska katsoa vanhoja kuvia. Vielä kesällä se on ollut pentu vaikka minusta se oli jo iso. Loppukesästä aloin kiinnittämään huomiota miten se on leventynyt ja tullut rotevammaksi. Turkkia on ihan kunnolla. Joka kerta kun näemme sukulaisia tai kavereita niin kuulee että onpa Hippu kasvanut! Vahdin koko ajan painoa ettei neiti ala turpoamaan, ruokahalua kun on!

En oikeasti kestä miten ihana Hippu oli pienenä! Otetaan pieni katsaus jo nähtyihin kuviin mutta ainahan nämä jaksavat hellyttää :)

^Kehitys pienestä puolivuotiseksi.

Osa on kännykkäkuvia joten kuvatkoot heittelevät mutta yrittäkää saada selvää ;)

Hipussa huomaa selviä piirteitä roduista. Sheltiltä on peritty väritys, pään muoto ja karvaa. Lapinkoira antaa pystykorvan luonnetta, turkkia ja etenkin haukkuessa pystyyn kiertyvän hännän. Muutoin häntä taitaa olla tyypillinen sheltin häntä. Moni kysyykin onko tässä lappalaista tai collieta. Aika paljon on luultu pitkäkarvaiseksi sakemanniksi.
Hippu ei hauku räkyttämällä mutta välillä pihalla ohikulkeville koirille tai siileille jotka ovat hirmu uhkaavia! Luonteeltaan se on kiltti. Huomaa että molempia puolia löytyy. Halusin aina sheltiä mutta nyt olen miettinyt olisiko se ollut liian arka koira. Olen kuitenkin aika kovaääninen ja komennan välillä tätä riehuvaa eläinsirkusta aika kovastikin joten olisiko siitä tullut tosi arka?

Huomaan Hipussakin välillä arkuutta ja se säikähtää helposti ja katsoo heti missä olen. Kaikkia koiria kohtaan se on ensin arka mutta hyvin ystävällinen. Tuttuja koiria kohtaan sen on jee! Kaikkia ihmisiä kohtaan sen on jeee ihminen!! Nuohooja ja postinjakaja saavat rauhassa tulla pihaan ja saavat Hipusta heti kaverin. Joskus pelottaa jättää kaupan pihaan jos joku ottaa sen koska se on niin häntää heiluttava kaikille. Hipun kotikodissa oli lapsia joten sanomattakin selvää että lapset on parasta mutta Hippu ei ymmärrä olevansa liian raju pieniä lapsia kohtaan. Onhan sillä kuitenkin todella paljon voimaa.
Koirapuistossa ollaan käyty ja saatu sieltä kavereita. Hippu matkustaa paljon autossa ja seuraava auto onkin farmari koska änkeää aina etupenkille ja se ei ole turvallista.

Muuten meillä on mennyt hyvin. Maalaisjärjellä olen kasvattanut, en varmasti täydellisesti mutta ihan järkevä koira tuo on. Kynsien leikkaus sujuu väkipakolla ja kerran leikkasin liikaa ja verta tuli kamalasti. Onneksi vuoto tyrehtyi heti ilman mitään. Itselle jäi hirmu paha mieli. Osaan kyllä leikata mutta kun se riuhtoo ja itkee. Hampaat pestään ja antaa muutenkin pestä itsensä suihkussa joten kiltti koira on. Ei ole ikinä näyttänyt hampaita tai murissut meille joten minkä vaan luun saat mennä suusta ottamaan.

Syö ihan kaikkea mitä annetaan. Ostan pakasteet Oscarin tehtaasta kuopiosta koska ovat halvimpia siellä. Välillä saa pakasteluuta mutta yleensä kaupan tai lemmikkikaupan luita tykkää nakrittaa. Nappulat Mustista ja Mirristä, saa myös maksalaatikkoa, raejuustoa, jogurttia. Mutta ei mitään ihmisten ruokajämiä. Enkä anna pöydästä vaikka onhan se nähty että Hippu seisoo keittiönpöydässä! Meillä kun on tuo pirtinpöytä niin se tulee kissojen jäljessä hyvinkin notkeasti. Kerran on tehnyt sen kun oli vieras kahvipöydässä, saatte uskoa että hävetti!!! Näin meillä :DD

Ulkoiltu ollaan paljon ja pihalla saa avustaa kaikissa toimissa. Imurille, haravalle tai harjalle haukkuu ja hyökkii kiinni, silloin se on hihnassa. On myös vähän karkaillut pihasta mutta ei onneksi kauas. Meillä on orapihlaja-aita jossa isoa verkkoa mutta osa pihasta on kanaverkolla ja se ei enää Hippua pidättele. Ekat juoksut ovat nyt tuloillaan. Neiti saikin uudet neonpinkit Rukan ulkoiluvaljaat joissa on vedonesto. Todella hienot!

Siisti se alkoi olla 6-7 kk iässä. Kannatti uhrata omat yöunet pentuaikana, nythän se jo nukkuu kaikki yöt eikä me käydä enää yöllä pissillä. Halutessaan osaa pidättää yli 8 tuntia mutta nyt on ollut vähän sänkyyn pissimistä ja meillä onkin auton peite sänkyn päällä työpäivien aikana. En tiedä liittyykö juoksuihin vai mihin. Hipulle on vieläkin ihan kamalaa se yksinjääminen, kovan itkun kanssa jää.
Pari kertaa tuli portin läpi, lukijat muistavat Hippu testaa -meikkijutut. Mutta antenninjohtoa lukuunottamatta ei ole tuhonnut paikkoja, mattoja ei vielä ole eikä kenkiä näkysällä. Mutta sulakkeet otan taulusta pois töistä lähtiessä kun pari kertaa on hypännyt hellaa vasten ja levyt meni päälle.

Sellaista meille taas. Saa nähdä mitä Hippu tykkää lumesta, se on varmasti ihan hauskaa. Mutta minusta ei ehkä ole hauskaa lenkkeillä talvella, näinkin pienellä koiralla on voimaa kun haluaa lähteä vetämään. Toivottavasti en ole mukkelis makkelis :)

Hei ja pieni asia vielä! Olen ehdolla inspiroivammaksi kauneusblogiksi Indiedaysin äänestyksessä. Olisin ihan superkiitollinen jos kävisit äänestämässä blogiani, sikäli siltä tuntuu :) äänestämään pääset sivupalkissa ylimpänä olevasta Indiedaysin bannerista :)