keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Hipun kuulumisia

Pitää ihan luntata edellisestä Hippu postauksesta mihin kohti jäin. Silloin oltiin käyty rokotuksessa. Nythän kävimme taas uudestaan kun tuli 16 viikkoa täyteen. Ja hienosti olin ja keräsin kehuja. Terve ja täysin sopusuhtainen tyttö olen. En liian laiha enkä lihava. Mutta reissuilla en osaa tehdä tarpeita mihinkään kadunposkeen vaan pidätän. En pissi autoon enkä kyläpaikkaan vaan olen tosi nätisti. En riehu autossa tai räkytä jos jään yksin Prisman pihaan. 
Äitin kanssa aina ajellaan ja käydään vaikka missä; koirakavereilla tai äitin kavereiden kanssa lenkillä. Se on kiva päästä tutustumaan uusiin hajupaikkoihin! Ollaan myös koirapuistoiltu ja se on ihan kivaa. Vähän on jänskättänyt ne isot koirat mutta sellaisten kilttien kanssa olen tutustunut ja leikkinyt. Aika harvoin puistoillaan mutta ihan kiva että sellainen mahdollisuus on tässä kävelymatkan päässä. Äitikin tutustuu uusiin ihmisiin kun ei tunne tältä kylältä ketään. 


Minä olen ihan ahkera tyttö lenkkeilemään. Joskus on pidempiä, joskus lyhyempiä. Joinakin päivinä vaan juoskentelen pihassa. Tarpeet teen jo pääasiallisesti ulos mutta en osaa vielä itse pyytää. Äiti vie keskellä yötä ja huolehtii sen ulosmenon pitkin päivää. Sisällä saan olla jos olen juuri pissinyt mutta nyt kesällä pääosin olen ulkona. Mikä siellä on ollakaan koska nukkumapaikkani on varjossa. Ihmiset ovat myös välillä seuranani ja olenkin ihastunut kaikkiin, en ikinä räksytä vaan tervehdin kaikki kiltisti. Osaan jo istua ja antaa tassua. Maahan osaan myös välillä mennä ;)




Sisällä mun lempipuuha on kissojen kanssa "leikkiminen". Eikö näytäkin siltä että kissat tykkäävät? Ehkä tästä kyllä johtuu se että äiti antaa mun olla mieluummin pihalla kun ei se jaksa hirveätä rallia jos se yrittää tehdä jotain...




Sain jo ensimmäisen punkinkin! Äiti osti heti seuraavana päivänä yrttipannan ja Kyolicia ja arvatkaa mitä! Ei yhtään punkkia sen jälkeen! Hyvä niin koska äiti on epävarma punkin irroittaja. Sain ehkä vähän kauhukokemuksen siitä ekan punkin irroituksesta ja sen jälkeen en ole antanut kynsiä leikata. Silloin pienenä annoin leikata mutta nykyään en mitenkään päin. Äiti yrittää sitä ja toivottavasti se joku päivä vielä onnistuu. Tai sitten isompana alkaisin antaa vapaaehtoisesti leikata. Onko teillä muuten erityisiä vinkkejä tai miten teidän koirat antoivat leikata kynsiä?



Nukun yöt äitin vieressä lattialla. Mutta osaan jo juosta ulkoa suoraan sänkyyn tai sohvalle! Äiti ei tykkää koska kannan hiekkaa ja sitä öklöttää ne punkit. Mutta isi aina lellii ja antaa olla hetken sängyssä...meillä kun tosiaan on avonaista tilaa ja kaikkia ovia ei saa kiinni ( antenninjohto välissä ) niin on hankalaa estää jos äkkiä juoksen.

Mutta entäs kun äitin veli oli meillä yötä. Minäpä menin sen sänkyyn ja pissin sinne! Sen jälkeen tuli nollatoleranssi että Hippu ei tule sohvalle tai sängylle enää ollenkaan!



Mulla on tälläinen karvakypärä :D se on vähän hassu. Väritystäni olen muuttanut vähän punertavampaan ja harmaaseen. Musta alkaa väistyä. Näin mun isistä kuvia niin se on musta sheltti. Äippä on hopeanharmaa sekarotuinen jossa lapinkoiraa-porokoiraa. 
Kysyitte myös hassuja tapauksia Hipun kanssa. Tässä yhtenä yönä noustiin kahden aikaan ulos. Äiti laitto mut edeltä ja meni itse pukemaan. Ihmetteli kun haukun ihan p*rkeleen kovaa keskellä yötä, naapurit tykkää! Se ihmetteli mitä haukun kun ei näy muita koiria. Mutta pihalla oli siili!! Se oli kaatanut mun vesikupin ja oli ihan paniikissa kun ei päässyt verkon läpi pihasta pois. Äitin piti kantaa minut takapihalle pissille ja takaisin sisälle kun yritin vaan haukkua sitä hiton piikkikasaa. En ollutkaan sellaista ennen nähnyt, mikä lie ihme otus. Nenua siihen ei kai kannata työntää?


Äitin lukijat kysyivät ja muutkin ihmiset ovatko kyselleet olenko nyt enemmän koiraihminen ja eihän kissat ole jääneet huomiotta. No eivät ole. Ja kyllä minä edelleen pidän kissoista enemmän. Ei ole mitään ihanampaa kuin oma ihana Pipsa! Molemmissa elukoissa on hyvät puolensa. Koira on hyvä kaveri, voi lähteä melkein joka paikkaan mukaan ja sen kanssa voi lenkkeillä. Mutta joskus huolettaa työpäivät ja ei voi olla koko päivää poissa kotoa. Ja ne kakat/pissit sisällä ärsyttävät. Ja koira vaatii paljon enemmän huomiota. 
Kissa ei, kissan voi antaa olla. Kissa tulee sitten itse hoidettavaksi. Kissa voi myös olla kotona yksin vaikka koko päivän. Ja kissa on ihana kun se tulee syliin, se on pienempi ja helpompi. Ja mun kissat ovat todella sosiaalisia, etenkin Pipsa on sille päälle sattuessaan hyvinkin kaveri ja koko ajan sylissä/toimessa mukana.



Moi moi taas seuraavaan kertaan :) heräsikö teille mitään ajatuksia tai olisitteko halunneet kysyä minulta jotain?

- Hippu

36 kommenttia:

  1. Hauska Hippu! Peukku sille ettet päästä sänkyyn... ajatteles vaikka sitten kun H.lla on juoksuaika? :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooo...se sänkyyn pääseminen ei päde enää :D se on siellä tai sohvalla heti kun silmä välttää. Saa pitää pöksyjä sitten kun on juoksut :)

      Poista
  2. Kivaa kuulla Hipun kuulumisia. :)
    Karvasta vielä näkee, että koiruus on vielä untuvikko. Ei ihme, että virtaa riittää. Mutta hei, siinähän tulee samalla hoidettua äidin liikuntakin, kun laukkaa perässä. ;)
    Punkit on ällöjä! Itsestäni olen nyppinyt niitä viime vuosina 8 kpl irti, kiitos Turun saariston... Kissalta löysin kerran yhden poskesta (sellaisen ison möykyn, mitä itsellä ei ole koskaan ollut - ne olivat nymfi-versioita) ja juoksin pitkin seiniä, kunnes mies otti sen pois. Hyi.
    Tuosta koiran jättämisestä kaupan ulkopuolelle. Kannattaa nykypäivänä harkita kaksi kertaa. Joku kuukausi sitten estin kahta kännistä miestä varastamasta jonkun naisen koiraa kaupan oven edestä. Ja nainen antoi minulle kiitokseksi vähättelyä ja tylytystä... Nykyään koiria varastetaan paljon! En missään nimessä arvostele toimintaas (!!), mutta nykypäivänä ei voi olla liian varovainen.
    Ihania Pipsa-kuvia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiiätkö olen miettinyt samaa! Solmitsen sen hyvin kiinni enkä ole kaupassa kuin 5 minuuttia. Tämä on pikku kylä ja luotan ettei kukaan vie...en kyllä Kuopiossa uskaltaisi jättää. Mutta olen miettinyt samaa :/
      Kiva kun tykkäsit, apinalaumalta terveisiä :D

      Poista
  3. Kynsien leikkuun olen opettanut koirille aina niin, että pidän yksinkertaisesti koiraa niin kauan paikoillaan että se rauhoittuu "kynsienleikkausasentoonsa". Jotkut huutavat kuin syötävät, jotkut murisevat ja näykkivät tai rimpuilevat hullun lailla. Pidän ne kuitenkin määrätietoisesti (itse puhumatta tai hermostumatta paikoillaan) ja heti kun koira lopettaa riekkumisen palkkaan sen namilla ja päästän pois. Tässä helpottaa se että laittaa koiran aina samaan asentoon, aluksi paikoillaan ollaan vain ihan sekunti ja aina lopuksi koiralle maistuva nami ja kehu. Alkuun ei tarvitse edes leikata niitä kynsiä. Kun tämä sujuu, aikaa aletaan kasvattamaan ja ottamaan esim. tassusta kiinni, sitten leikataan yksi kynsi jne. Tärkeintä on ettei koira pääse ikinä pois kun se käyttäytyy epätoivotusti ja ettei siltä vaadita liikoja. Ja tällaisia lyhyitä pikku treenejä voi ottaa pitkin päivää. Onnea pennun kanssa, söpö on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Olen nyt harjoitellut leikkaamista aina kun nukkuu ja on hyvin rauhallinen. Muuten ei kyllä meinaa onnistua kun pistää vastaan ja repii..mutta itse yritän olla hermostumatta ja lopetan jos ei onnistu. Kiitos, on se ihana pentunen :)

      Poista
  4. Nyt tso tso tsoo iskä, kun on päästänyt sänkyyn. :D

    Ihana postaus. <3

    VastaaPoista
  5. Voi Hippu kun sä olet niin nätti. <3 Kiva lukea sun kuulumisia täältä, susta on kasvanut tosi hieno tyttö ja kiva kun osaat jo aika hyvin käydä ulkovessassa. Onneks meijän ei tarvii käydä ulkona pissillä... pelottais liikaa! Pipsalle ja Liisalle terkkuja. <3

    -Pojat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerron Pipsalle ja Liisalle terveiset...heti seuraavan kerran kun saan ne kiinni! Hähää :D joskus minuakin pelottaa, se siili oli aika kamala ja entäs kun kaksi isoa jänistä tuli tänne pihalle...apua, minä hypin oven kahvaan ja haukuin sisälle!

      - Hippu

      Poista
  6. Onpa kiva taas lukea Hippulan ja kisujen kuulumisia :). Lisää tällaisia vaan aina välillä, kun niitä meinaa ihan tulla ikävä <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää kirjoitella useammin :) pitäisi keksiä hyviä aiheita näistä, ideoita kellään?

      Poista
  7. Niin ihana Hippu! <3 Ja kasvaa ihan hurjaa vauhtia! :)

    Tulen Kuopioon seuraavan kerran elokuussa, sitten pääsen vihdoin tapaamaan Hippua livenä! :)

    VastaaPoista
  8. Ihana toi karvakypärä! Se on hyvä että pää on hyvin pehmustettu jos on puoliksikaan niin kohelo kuin tuo oma elukka...
    Meillä saa tulla pedattuun sänkyyn päiväpeiton päälle mutta lakanoille ei. Eilen nukuttiin päikkärit miehen ja koiran kanssa laumana, oli mukavaa. :)
    Hieno Hippu, kyllä siitä hyvä tulee! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsit kun tuo juoksee salamana sisälle ja makkarin ovea ei saa kiinni...arvaa onko se lakanoilla!! Sänkypeitto on niin likainen enkä uskalla laittaa uutta valkeaa joka odottaa kaapissa :D jospa se joskus vähän rauhoittuu..

      Poista
  9. Ei mikään koira anna leikata kynsiä, jos se saa itse päättää. Vielä vähemmän antaa isona, jos saa pienestä pitäen itse asiasta päättää...

    Jos repii ja rimpuilee vastaan ja sitten lopetat niin koira oppii, että repimällä ja rimpuilemalla pääsee tilanteesta pois. Vaikka et uskaltaisikaan varsinaisesti leikata kynttä rimpuilevalta pennulta, niin koske tassuun/kynsiin vaikka kädellä tai saksilla ja pidä se aloillaan niin kauan, että rauhoittuu. Leikkaa vaikka vaan yksi kynsi tai tassu kerralla tai älä leikkaa ollenkaan. Ihan sama, kunhan se koira ei itse saa päätää tahtooko se hoitotoimenpiteitä vai ei.

    Melkein kaikille eläimille jossain vaiheessa elämää tulee ainakin jotain ongelmia tai haavereita, joita vaan on pakko hoitaa. Oli se sitten haavanhoitoa, korvien putsausta, kynsien leikkausta tai turkinhoitoa.

    Kynsiä kannataa leikata usein ja vähän kerrallaan. Älä pelästy, jos leikkaat suoneen. Se ei ole niin paha, miltä näyttää, mutta koira oppii taatusti pelkäämään, jos omistajakin on ihan kauhuissaan. Eläinkaupoista saa myös sellaista jauhetta, millä verenvuoto tyrehtyy nopeasti.

    Tai jos olet itse epävarma ja olet jo onnistunut opettamaan koiran hermostuneeksi tilanteissa, niin vie se suosiolla jollekin muulle, ainakin alkuun. Useimmat lemmikkieläintarvikeliikkeet, trimmaajat tai vaikka lääkäritkin leikkaavat kynsiä tyyliin 5 eurolla ja moni kokeneempi koiraihminenkin varmasti voi auttaa... Tsemppiä!
    -Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) kyllä minä osaan ne leikata ilman verenvuotoa. Leikkaanhan minä kissoilta ja vaikka nekin rimpuilevat, ne saa pidettyä paikoillaan. En siis sitä pelkää muutenkuin että kun se alkaa rimpuilla niin pelottaa että lipsahtaa...harmi sinällään kun pentuna antoi leikata mutta sen ekan punkin irrotuksen jälkeen alkoi pelätä sitä väkisin sylissä olemista. Pitää kysyä apua jos olisi joku joka osaa leikata... :)

      Poista
    2. Ai niin, kissoiltakin leikataan kynsiä. En tullut sitä ajatelleeksi:) Sitten varmaan kannattaa vaan opetella sitä sylissä olemista ja siihen rauhoittumista ilman, että tehdään mitään.

      Ei kynsien leikkaus mitään helppoa ole. Varsinkin, jos ne ovat kaikki mustia. Mulla on ollut vuosikausia 56 mustaa kynttä leikattavana. Vanhin eläin käy toistakymmentä ja seuraavakin on heti siinä kannoilla. Aina olen leikannut kynnet itse kaikilta, enkä kyllä väitä siltikään osaavani:( Ja olen leikannut myös suoneen. Ihan viime vuosinakin. Sillä vaan sitä mietin... En ole itsekään siinä kovin varma, kun ei ne kynnet ole niin tasaisen mallisia kuin jossain esimerkkikuvissa:)

      Mun on kyllä pakko kysyä, että miten oikein olet koittanut punkkia irrottaa? Mulla on muoviset http://www.easyboy.fi/19 <-samanlaiset, kuin tuolla alempana nuo muoviset. Ne on ainakin tosi hyvät. Leuat avautuvat napista ja ne laitetaan punkin ympärille. Leuoissa on keskellä sellainen pieni reikä, joka menee punkin pään ympärille. Punkki lähtee pyöräyttämällä kokonaisena. Noilla ei oikein voi epäonnistua. Suosittelen.

      Pinseteillä tai metallipihdeillä ei mun mielestä saa kunnon otetta punkista ja sellaisilla lassoilla ja punkin pään ympärille ujutettavilla "haarukoilla" onnistuu vain rikkomaan sen punkin. Kaikissa muovisissa ei myöskään ole keskellä tuota reikää, mikä on mun mielestä koko niiden toiminnan idea.
      -Tiia

      Poista
    3. Hipullakin on mustat kynnet. Otan tosi varovasti ja mieluummin liian vähän. Kissoiltahan näkee sen suonen joten niille on helpompi operaatio. Mulla on sellaiset pyöräytettävät pihdit joilla se punkki otettiin. Sai sen kokonaisena mutta minä siis en osaa itse punkkia ottaa. Ostin ne lassopäiset punkkipihdit joilla otan itse jos se tilanne tulee. Onneksi ei ole vielä tullut :) minusta se lassopää on helpompi kuin se pyöräytettävä. Nuokin vaikuttavat kyllä erinomaisilta!

      Poista
  10. No voi awww. Ja voi miten tuttuja nuo kissojen koiraan tutustumisilmeet:)

    En tiedä, että teetkö sitä jo, mutta kynsien leikkaamisessa on auttanut myös se, että käyn läpi koiran tassuja ja kynsiä silittelemällä säännöllisesti, jotta koira huomaa, että siitä ei mitään kipua synny. Pidän kynsisaksia siinä sivussa näkösällä, vaikka en sillä kerralla leikkaisikaan. Koiralle jokin palkinto kun se antaa rauhallisesti käydä kynsiä läpi. Ja leikatessa en yritäkään saada kerralla mitään isoa määrää kynnestä pois, vaan yritän vaan käydä läpi yhden tassun kynnet ja pitää koiran rauhallisena. Seuraavan tassun sitten toisena päivänä kun on taas rauhoittunut jne. Ja tietysti annan palkinnon jos koira pysyy rauhallisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just tuota minä teen. Sivelen tassuja ja kynsiä ihan rauhassa. Toisessa kädessä sakset ja napsautan vähän ohimennen. Toivon että se tällä tavalla oppii. Kun olisi joku kaveri joka osaisi leikata niin tulisi käymään ja näyttäisi Hipulle oikeaoppisen kynsien leikkauksen :)

      Poista
    2. Kyllä se siitä! Mulla kävi niin, että ensialkuun koira tottui kynsien leikkaamiseen tosi hienosti, mutta sitten kerran napsaisin vahingossa liian paljon ja osuin verisuoneen. Koira säikähti siitä sen verran, että piti koko totuttaminen aloittaa alusta ja kesti paljon pitempään kuin eka kerralla, ennen kuin leikkaus alkoi taas sujua ongelmitta. Ehkä teilläkin on vähän sama juttu punkkiepisodin jälkeen?

      Poista
    3. Niin mä luulen että se säikähti sitä punkin irrotusta. Koska minä pidin sylissä ja mies otti punkin. Tuosta pitkästä karvasta se on vieläpä niiin kiva tonkia :) ja varmasti se vähän sattui. Tämän episodin jälkeen ei antanut leikata kynsiä joten siitä se varmasti. Mutta kyllä mä uskon että ajan kanssa :)

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Oispa muuten vipinää mökissä kun tytöt tulis kylään :)

      Poista
    2. Päästäis varmaan eläinlääkärilläkin käymään =D lol!

      Poista
    3. Niin kyllähän minua vähän huolestuttaisi :DD pienet vs. iso :)

      Poista
  12. Voih että pieni! Hirmuisen komeahan hänestä on jo kasvanut :) Ihania kuvia <3

    Ja tuohon kynsienleikkaukseen. Meillä oli jossain vaiheessa vähän ongelmia, kun oma koiramme stressasi tilannetta hirveästi ja mielellään kiskaisi tassun vauhdilla pois juuri kriittisellä hetkellä. Nykyään tehdään homma niin, että koira makaa selällään miehen sylissä kun mies rapsuttelee sitä, ja minä leikkaan kynnet. Paljon sujuvammin menee, koira vaan makoilee onnellisen rentoutuneena eikä ole mistään moksiskaan :) Kannattaa testata josko joku toinen pitäisi Hippuakin sylissä niin sinä voit keskittyä vain leikkaamiseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hippu on ihana <3 kokeiltiin tuota että mies piti kyljellään. Ei, meni heti paniikkiin. Pitäis olla joku joka osaa sen homman ja auttaisi sitten vähän minuakin :)

      Poista
  13. Ihana Hippu <3
    Meillä leikataan kynnet niin että istun lattialla ja koira makaa selällään jalkojen välissä ja ojentelee tarvittavat tassut vuoron perään :)
    Kyllä meilläkin alkuun varsinkin tuo jääräpää malamuutti piti aivan järkyttävää huutoa ja koitti rimpuilla ja ties mitä kun piti kysiä leikata. Sitten kun vaan määrätietoisesti näyttää että pois pääsee sitten kun on nätisti, niin kyllä ne siihen tottuu. Kyllähän tuo vieläkin muistaa marmattaa joka kerta, mutta makaa silti nätisti liikkumatta vaikka suu käykin :D
    Meillä tosiaan on kolme koiraa, jotka kaikki makoilee selällään kynsiä leikatessa. Vaatii vaan paljon harjoittelua ja kannattaa tosiaan räpeltää niitä varpaita ja kynsiä vaikka ei varsinaisesti tarvitsi leikatakkaan. Lyhyitä aikoja ja usein niin kyllä pentu siihen tottuu :) Vaikka iltasin telkkaria katellessa istuu lattialla ja ottaa koiran syliin ja näprää varpaita :)
    Hyvin te pärjäätte, rauhassa vaan ja muistaa että koirat on yleensä varsinaisia drama qweenejä jos sille päälle sattuvat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän Hippu se on drama queen :D siis tämä kynsien leikkaaminen on jo edennyt siihen että kun se nukkuu ( sängyssä ) niin samalla ohimennen napsaisen leikata kynsiä :) eli kyllä se koko ajan sujuu vaikka alussa näytti niin hankalalta! Toivottavasti joskus vielä yhtä hyvin kuin teillä!

      Poista

Kiitos kommentista <3