En ollut asunut yksin 15 vuoteen joten nyt on ollut suorastaan luksusta asua itsekseen :D olen kuitenkin sen verran introvertti ihminen että ei mulla ole ikinä tylsää tai tekemisen puute? En kuitenkaan jaksa olla aina yksin, tykkään tavata kavereita ja ehkä olenkin nyt sosiaalisempi kuin maalla asuessa. En tiedä haluanko enää muuttaa mihinkään kauas mutta en tiedä asunko tässäkään loppuelämää. Tuskin mutta katsellaan nyt :) Listataan ensin ne sinkkuelämän plussat ja miinukset :) postauksen on tarkoitus olla hauska, vähän pilke silmäkulmassa kirjoitettu. Ettei nyt kukaan taas ota ihan tosissaan!
Plussat:
Siis tottakai se että saa tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa! Ei tarvitse olla tilivelvollinen kellekään. Bloggaaminen on iso osa elämääni ja se vaatii omaa rauhaa. Istun välillä pitkiäkin aikoja tietokoneella, otan kuvia, meikkaan pitkään tai lakkaan kynsiä. Exäni ei ymmärtänyt tätä ja se valitettavasti oli riitelyn aihe. En minäkään välittänyt hänen moottoripyöräharrastuksestakaan enkä halunnut osallistua siihen. Mutta en siitä valittanutkaan. Jokaisella pitäisi olla omat harrastuksena ja tämä on valitettavasti minun vieden aika paljon aikaani :) Minusta on myös mukava istua pitkään viikonloppuaamuisin koneella ja katsella meikkausvideoita. Tätäkään jos ei hyväksy niin voi voi...On myös mukava katsoa telkkarista mitä haluaa eikä vain sitä mitä toinen haluaa. Yksin asumisen mukavin puoli on siis ehdottomasti se että saa tehdä mitä itse haluaa!
Omat rahat, omat sijoitukset. Ei tarvitse maksaa kenenkään laskuja, ei tarvitse kustantaa kenenkään huvituksia tai kiistellä yhteisistä menoista. Saa ostaa meikkejä niin paljon kuin haluaa eikä kellään ole siihen nokan koputtamista. Jos haluan ostaa merkkilaukun, ei tarvitse kysyä keltään että onko meillä siihen varaa, saanko ostaa sellaisen.
Oma päätäntävalta. On mukava juttu että saa päättää itse eikä tarvitse tehdä niinkuin toinen haluaa. Sivuaa hieman ensimmäistä kohtaa mutta tarkoitan tärkeistä asioista päättämistä tai isoja taloudellisia päätöksiä.
Nukkuminen paremmin. Toisen kuorsaaminen tai peiton varastaminen eivät valvota :D ostin uuden hyvän sängyn ja nukun nykyään kolmisen tuntia pidempään viikonloppuisin kuin parisuhteessa ollessani :D kukaan ei myöskään valita kissankarvoista sängyssä. Koirallekin on oma puoli jos haluaa, aina aamulla se on ensimmäisenä tervehtimässä.
Miinukset:
Ajoittainen yksinäisyys. Vaikka tykkään olla yksin, välillä on kuitenkin ajatuksia että tätäkin olisi kiva harrastaa jonkun kanssa. Jos joku päivä meinaan vielä uuden kumppanin ottaa, olisi kivaa jos olisi yhteiset kiinnostuksen aiheet. Esim koirat, ulkoilu, kotona oleminen tai kavereiden tapaaminen. Kyllä minusta on ollut mukava tehdä yhdessä jos molemmat ollaan samoista asioista kiinnostuneita.
Ruokahävikki. Nyt alan ymmärtää ne kauppojen sinkkupakkaukset...ei olekaan enää halvinta ostaa isoa juustopakettia vaan voi ottaa hyvällä omallatunnolla valmiiksi siivutettuja juustoja :D valmistan vieläkin liian suuria määriä ruokaa, en osaa ostaa pienempää jauhelihapakkausta. Menen edelleen ajatuksella että on halvempi tehdä kerralla enemmän. Nykyään joudunkin pakastamaan aina puolet tekemästäni ruoasta. Mutta tässä on hyvänä puolena se että ei tarvitse tehdä sitä ruokaa enää niin usein :D en heitä ruokaa roskiin vaan tosiaan pakastan loput.
Kateellisuus. Tunnustan että lukiessani toisen bloggaajan hehkutusta miehestään tai kaverin kertomuksia kivoista viikonlopuista perheen kesken, ajattelen ja tunnustankin ääneen että voi kun mullakin olisi tuollaista. Olisipa ihana mies joka ajattelee puolisoaan ja huomioi pienissäkin asioissa.
Taloudellinen tilanne. Jos meinaan joskus ostaa kivan rivariasunnon, uuden hienon auton tai omakotitalon, yksin se ei mahda onnistua. Ainakaan nyt. Eikä minusta olisikaan tekemään yksin omakotitalon töitä. Tälläiset hankinnat on siis mahdollista omalla kohdalla tehdä vain kaksin :)
Tinder ja ihmisten utelut. En minä niistä suutu tai loukkaannu mutta kun se Tinder ei ole mun juttu. Ei se ole niin helppo paikka kuin jotkut ajattelevat. Minua ahdistaa liikaa ajatus joistakin deiteistä...ei kiitos! Tällä hetkellä viihdyn itsekseni enkä jaksa enää tapailla miehiä kuten silloin nuorempana. Silloin oli hirmu kiire löytää joku ja vakiintua.
Plussia ja miinuksia tuli lähes yhtä paljon! Mitä ajatuksia teillä olisi aiheeseen liittyen? Mitä plussia tai miinuksia keksit vielä lisää?
Plussat:
Siis tottakai se että saa tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa! Ei tarvitse olla tilivelvollinen kellekään. Bloggaaminen on iso osa elämääni ja se vaatii omaa rauhaa. Istun välillä pitkiäkin aikoja tietokoneella, otan kuvia, meikkaan pitkään tai lakkaan kynsiä. Exäni ei ymmärtänyt tätä ja se valitettavasti oli riitelyn aihe. En minäkään välittänyt hänen moottoripyöräharrastuksestakaan enkä halunnut osallistua siihen. Mutta en siitä valittanutkaan. Jokaisella pitäisi olla omat harrastuksena ja tämä on valitettavasti minun vieden aika paljon aikaani :) Minusta on myös mukava istua pitkään viikonloppuaamuisin koneella ja katsella meikkausvideoita. Tätäkään jos ei hyväksy niin voi voi...On myös mukava katsoa telkkarista mitä haluaa eikä vain sitä mitä toinen haluaa. Yksin asumisen mukavin puoli on siis ehdottomasti se että saa tehdä mitä itse haluaa!
Omat rahat, omat sijoitukset. Ei tarvitse maksaa kenenkään laskuja, ei tarvitse kustantaa kenenkään huvituksia tai kiistellä yhteisistä menoista. Saa ostaa meikkejä niin paljon kuin haluaa eikä kellään ole siihen nokan koputtamista. Jos haluan ostaa merkkilaukun, ei tarvitse kysyä keltään että onko meillä siihen varaa, saanko ostaa sellaisen.
Oma päätäntävalta. On mukava juttu että saa päättää itse eikä tarvitse tehdä niinkuin toinen haluaa. Sivuaa hieman ensimmäistä kohtaa mutta tarkoitan tärkeistä asioista päättämistä tai isoja taloudellisia päätöksiä.
Nukkuminen paremmin. Toisen kuorsaaminen tai peiton varastaminen eivät valvota :D ostin uuden hyvän sängyn ja nukun nykyään kolmisen tuntia pidempään viikonloppuisin kuin parisuhteessa ollessani :D kukaan ei myöskään valita kissankarvoista sängyssä. Koirallekin on oma puoli jos haluaa, aina aamulla se on ensimmäisenä tervehtimässä.
Miinukset:
Ajoittainen yksinäisyys. Vaikka tykkään olla yksin, välillä on kuitenkin ajatuksia että tätäkin olisi kiva harrastaa jonkun kanssa. Jos joku päivä meinaan vielä uuden kumppanin ottaa, olisi kivaa jos olisi yhteiset kiinnostuksen aiheet. Esim koirat, ulkoilu, kotona oleminen tai kavereiden tapaaminen. Kyllä minusta on ollut mukava tehdä yhdessä jos molemmat ollaan samoista asioista kiinnostuneita.
Ruokahävikki. Nyt alan ymmärtää ne kauppojen sinkkupakkaukset...ei olekaan enää halvinta ostaa isoa juustopakettia vaan voi ottaa hyvällä omallatunnolla valmiiksi siivutettuja juustoja :D valmistan vieläkin liian suuria määriä ruokaa, en osaa ostaa pienempää jauhelihapakkausta. Menen edelleen ajatuksella että on halvempi tehdä kerralla enemmän. Nykyään joudunkin pakastamaan aina puolet tekemästäni ruoasta. Mutta tässä on hyvänä puolena se että ei tarvitse tehdä sitä ruokaa enää niin usein :D en heitä ruokaa roskiin vaan tosiaan pakastan loput.
Kateellisuus. Tunnustan että lukiessani toisen bloggaajan hehkutusta miehestään tai kaverin kertomuksia kivoista viikonlopuista perheen kesken, ajattelen ja tunnustankin ääneen että voi kun mullakin olisi tuollaista. Olisipa ihana mies joka ajattelee puolisoaan ja huomioi pienissäkin asioissa.
Taloudellinen tilanne. Jos meinaan joskus ostaa kivan rivariasunnon, uuden hienon auton tai omakotitalon, yksin se ei mahda onnistua. Ainakaan nyt. Eikä minusta olisikaan tekemään yksin omakotitalon töitä. Tälläiset hankinnat on siis mahdollista omalla kohdalla tehdä vain kaksin :)
Tinder ja ihmisten utelut. En minä niistä suutu tai loukkaannu mutta kun se Tinder ei ole mun juttu. Ei se ole niin helppo paikka kuin jotkut ajattelevat. Minua ahdistaa liikaa ajatus joistakin deiteistä...ei kiitos! Tällä hetkellä viihdyn itsekseni enkä jaksa enää tapailla miehiä kuten silloin nuorempana. Silloin oli hirmu kiire löytää joku ja vakiintua.
Plussia ja miinuksia tuli lähes yhtä paljon! Mitä ajatuksia teillä olisi aiheeseen liittyen? Mitä plussia tai miinuksia keksit vielä lisää?
Tämä oli hyvä juttu. Omien harrastusten pitäminen on tärkeä asia. Toisaalta todellakin myös se, että on samoja intressejä ja tulee toisen kanssa lähdettyä ulos ja retkille ja kokeiltua sellaista mitä yksin ei saisi aikaiseksi. Itse ainakin olen todella huono yksikseni aktivoitumaan. Vielä kateellisuudesta, se voi iskeä myös parisuhteellisiin. Netissä valitettavasti osuu enemmän hehkutusjuttuihin kuin arjen käniin. Olisi rauhoittavaa lukea, että myös toisilla on ärsyyntymiskausia suhteissaan. Iloista kesää! -HH
VastaaPoistaMinä muuten mietin parisuhteessa ollessani että olisipa ihanaa asua yksin :D joten kyllä niitä kateellisuushetkiä iskee suhteessa ollessakin...mutta nyt tykkään asua yksin, asuntokin on kiva mutta en välttämättä asu lopun ikääni tässä. Ihanaa kesää HH :)
PoistaJos sulla on pakastin, niin osta vaan se normi jauhelihapakkaus, mutta jaa se osiin ja laita loput pakkaseen, niin ei tule tehtyä liian isoa annosta. Se isompi pakkaus on jauhelihassa edullisempi. Mä ostan usein 1kg, mistä saa kahdella kolme kahden päivän ruokaa. :D
VastaaPoistaToi on kyllä todella ikävää, jos toinen on valittanut harrastuksestasi. :( Itse bloggaavana ei kyllä tulis mitään, jos mieheni puuttuisi blogin parissa viettämääni ajankäyttöön. Meillä on hyvä tasajako, kun mä kirjoittelen blogia ja luen muiden, mies kirjoittaa kritiikkejä, runoja, novelleja, joten näpytellään hiljaisuuden vallitessa tässä olohuoneessa kahdestaan, toimii. :D Ehkä sullekin löytyy vielä toinen "nörtti" joka tykkää kanssa olla koneella? ;)
Mukavaa lauantaita Taina.
On kaksi pakastinta, noinhan sitä voisi tehdäkin! Olisi kyllä mukavaa jos löytyisi ihminen, jolla samoja intressejä ja joka tykkäisi vaikka hoitaa Hippua ja käyttää sitä pihalla :) ei olis silläkään niin tylsää välillä! Jospa se joskus löytyisi :) Mukavaa sunnuntaita Jonna <3
PoistaHyvä kirjoitus ja samaa mieltä suunnilleen kaikesta. Kyllä omat harrastukset ja mielenkiinnon kohteet pitää saada säilyttää parisuhteessakin. Itsekin tykkään mm. katsella meikkausvideoita Youtubesta ja teen sitä usein, mutta auta armias, jos ukkeli rupeisi siitä urputtamaan, niin tulis kyllä sota;) Onneksi tämä nykyinen ukkeli ymmärtää yskän;) Samaten omista rahavaroista pitää kyllä voida päättää itsenäisesti. En ikinä enää suostuisi siihen, että joku toinen määrittelisi mitä saan omilla rahoillani ostaa (esim. kosmetiikkaa), jos katson, että siihen on varaa.
VastaaPoistaKivaa viikonloppua Taina<3
En minäkään rupea määrittelemään mitä toinen tekee omalla palkallaan. Toki yhteisiä asioita ja hankintoja täytyy miettiä, mutta jos käy töissä, saa kai itse päättää omista hömppäilyistään :) toki ymmärrän että tälläinen kynsilakka- ja meikkivarasto ei ole normaalia, saati se että vaatekaapissa on ainakin sata eri pulloa kaikenlaista kosmetiikkaa...kun sitä kauhistelevat jo kaveritkin mutta... :D that`s me! Mukavaa sunnuntaita <3
PoistaVoi Tinder.. Sinne ei oo kyllä yhtään ikävä :D Mulla oli Tinder välillä käytössä ja välillä taas pois käytöstä varmaan parin vuoden ajan ja välillä meni kyllä niin täysin hermot ja kiinnostus kyseiseen sovellukseen. Mutta oli siitä jotain hyötyä, nykyisen miehenikin oon sieltä löytänyt!
VastaaPoistaMä taas olin niin tottunut sinkkuaikoina siihen, että sama ruoka riittää monta päivää eikä jääkaappia tarvitse koko ajan olla täyttämässä. Nyt on tilanne vähän toinen, kun on toinenkin suu ruokittavana eikä se 400g jauhelihaa enää riitä samalla tavalla useaksi päiväksi kuin ennen :D Toi toisen harrastusten hyväksyminen on kyllä tärkeetä. Ei siitä tule kuin kaikille paha mieli, jos toista häiritsee se, mitä toinen haluaa vapaa-ajallaan tehdä.
Oon kyllä kuullut Tinderistä paljon hyvää ja moni on sitä kautta löytänyt kumppaninsa. Mutta mulla ei ole vielä mitenkään hyvää sanottavaa siitä enkä jaksa sitä käyttää. Muistan kyllä miten ärsyttävää oli vääntää ruokaa joka päivä tai se että toinen söi jonkun juuston loppuun välittämättä siitä jääkö toiselle :D
PoistaMä olen ollut niin paljon elämäni aikana sinkkuna, että en osaa enää edes kuvitella, että jakaisi huushollin toisen aikuisen kanssa. Enkä ole about 15 vuoteen asunut yhdessä toisen kanssa, mulla tilanne on näin päin:D Tässä vaiheessa on aika vaikea edes listata hyviä ja huonoja puolia, koska on niin tottunut tulemaan omillaan toimeen enkä ole edes samanlainen ihminen enää, kuin silloin 15v sitten.
VastaaPoistaItsekin on kyllä jo ihan erilainen ihminen kuin 15v sitten. Ei ole enää kiire ja yksinoleminen on ihan mukavaa :) silloin piti kokea kaikki kun kaikki muutkin meni kihloihin ja osti asuntoja. Nyt kaiken nähneenä... :DD se ei enää kiinnosta! Oman pihan kyllä haluaisin, se voisi olla rivitalo tai pieni omakotitalo.
PoistaTosi avoin kirjoitus ja hyvää pohdintaa! Olen muiden kanssa samaa,mieltä että harrastuksia,pitää olla. Sinulla ei selkeästi ollut sopivaa,kumppania. Kyllä se vielä löytyy.
VastaaPoistaKyllä se tulee jos on tullakseen :)
PoistaItse olen ollut kohta 5v sinkkuna ellei hassuja muutamien kuukausien "parisuhdekokeiluja" lasketa. Kyllä sitä alkaa pikku hiljaa kaipaamaan rinnalleen sitä arjenarjen jakajaa jolle voi jakaa ne arjen työt. Juuri tuli tuossa imuroitua ja voi luoja kuinka nauttisin siitä, että joku toinen voisi välillä putsata tuon pölypussittoman imurin sisukset ja suodattimet! Eläintalous niin sen saa tehdä kerta viikkoon ja mä olen niin läpeeni kyllästynyt näinkin arkiseen asiaan 😅
VastaaPoistaHaaveilen myöskin kumppanista joka lähtee koiran (ja minun) kanssa metsään tarpomaan ja juomaan nuotiokahvit. Ei sillä, se kumppani olisi myös omiaan halaamaan silloin kun vituttaa ja harmittaa sekä riitelyäkin pikku asioista tietyllä tapaa kaipaa. Läheisyyden kaipuu tekee välillä fyysisestikin kipeää.
Tinderiä on tullut käytettyä enemmän ja vähemmän, mutta koen että suurin osa niistä "järkevistä" ihmisistä on ihan jossain muualla kuin siellä. Ja jos treffeille päätyy niin moni vain katoaa kuin pieru Saharaan ilman mitään "kiitos, mutta ei kiitos" lainia. On tämä työmaa, mutta uskon ja toivon, että itsekin löydän joskus sen puolison jonka kanssa hassutella ja hölmöillä, riidellä ja sopia sekä suunnitella tulevaa ja nauttia nykyisyydestä.
Hihih, minustakin olisi mukavaa jos löytyisi imuroiva mies ( harvassa ovat ) tai kaveri koiran ulkoilutukseen :) kotitöitä tekevä mies olisi kiva ja just sellainen kaveri, jonka kanssa tehdä kaikkea yhdessä. On tämä kyllä työmaa, sinäpä sen sanoit :) Eiköhän meille sieltä Tinderistä tai tosielämästä osu se oikea kohdalle, mukavaa kesää Enni :)
PoistaKaveri kertonut tuosta Tinderistä ja on muutamia tyyppejä nähnytkin sen kautta, mutta aikalailla nopsaan se kiinnostus on kadonnut. Kaverikin tuumasi, että ei hän jaksa töiden jälkeen keskittyä siihen toiseen, kun on väsynyt ja joutunut jo työnsä puolesta olemaan sosiaalinen 6-8 h :D Haluaa rauhoittua työn jälkeen eikä ns. huolehtia enää toisesta ja juosta paikkaan b tai c.
VastaaPoistaSitä se arki on :) toisaalta kivaa mutta mietin että miten mullakaan on aikaa miehelle? :D
PoistaKyllä ”se oikea” osuu sit kohdalle kun on sen aika (viitaten tohon Tinderiin) :) Ja musta tärkeä pointti tulikin sulla aika monessa kohtaa esille - yhteiset kiinnostuksen kohteet (ainakin suuremmaksi osaa). Ei tuu erimielisyyksiä ajan- ja/tai rahankäytön suhteen, on yhteistä tekemistä yms.. :)
VastaaPoista-Martina
Niinpä! Toki saa olla omia harrastuksia enkä minäkään halua koko aikaa nyhjätä yhdessä mutta jotain olis kiva yhdessä puuhailla esim. koiran kanssa :)
PoistaItselläni on ajoittain huono omatunto bloggaamiseen ja somettamiseen käytetystä ajasta - nyt tämä toki vielä eri tavalla kun vauva vie ajasta leijonan osan eli parisuhteelle on jäänyt entistä vähemmän aikaa.. Talouspuolen suhteen meillä ei ole tainnut olla yhtään riitaa ja toivottavasti näin on jatkossakin.
VastaaPoistaItse olen ehtinyt olla pitkätkin tovit välillä sinkkuna ja tunnistan kyllä noita sun listaamia plussia ja miinuksia. Itsekin silloin muistan kuunnelleeni kaipauksella muiden tarinoita ihanista parisuhteistaan ja haaveilin joskus pääseväni samaan tilanteeseen - toki myös niistä parisuhteiden karikoista kuuli, jolloin taas oli ihan tyytyväinenkin sinkkuuteensa ;D
Kaikessa on puolensa ja on hyvä elää välillä myös ihan yksin, silloin ehkä osaa arvostaa niitä parisuhteen hyviä puolia vielä entistä enemmän. Ja yksin ollessaan oppii ihan uusia ulottuvuuksia itsestään.
P.s. Yksi kaverina löysi vastoittain Tinderistä vanhan tutun, jonka kanssa on nyt onnellisessa parisuhteessa - hänkin pitkään ko.sovellusta karsasti ja liekkö edes pitkään ollut käytössä kun sitten sattui oikealla hetkellä sen oikean ihmisen sieltä bongaamaan. Ei siellä siis kannata väkisin olla, kokeilee sitten joskus jos se siltä tuntuu :) (itsellenihän ko.sovellus on vain hyvin hyvin pintapuolisesti tuttu kavereiden kertomana..)
Nauti sinkkuudesta täysin rinnoin ;)
Kiitos, kyllä minä nautin :) hyviä pointteja kirjoitit!
PoistaPariutuneenakin tunnistan tuon kateuden. Jotain juttuja kun lukee/kuulee, harmittaa että miksei mun mies ole tuollainen ja miksei meillä ole sellaista. Tai kun sinkut saa mennä ihan just miten tykkää, olispa mullakin niin. Mutta sitten kun kuulee, mistä asioista joissain kodeissa riidellään, niin tulee olo, että kyllä meillä loppupeleissä onkin ihan hyvin.
VastaaPoistaAsioissa on puolensa, ja elämä on aika pitkälti valintoja. Kaikkeen ei tietysti voi vaikuttaa, mutta onnellisuuteen ja sisäiseen rauhaan tulee pyrkiä.
Kuulostaa ihan joltain elämäntaito-oppaalta.. :D
Hyviä pointteja olette antaneet ja ajattelemisen arvoisia asioita! Pääasia on että itsellä menee hyvin, oli yksin tai kimpassa!
PoistaTämä oli hyvä listaus! :)
VastaaPoistaOlen itse ollut 14 ikävuoden jälkeen sinkkuna vain noin 1,5 vuotta (silloin olikin niin hurja vauhti, että phuuh!) että tuskin muistan.
Kun katsoo noita juttuja, joista sinua on moitittu niin olet kyllä ollut niin on kumppanillasi ollut niin kovin "vaikeaa". :D
Toisen harrastukset ja kiinnostuksen aiheet pitää ymmärtää, - se on osa yhteistä elämää, vaikka ne eivät aina kohtaakaan. Omat rahat pitää saada käyttää miten haluaa, kunhan pakolliset menot on hoidettu ja ruokaa riittää pöydässä.
Ja kissankarvoista valittaminen... Jos ei muuta marisemista keksi, niin onhan nekin valittamisen aihe! :D Olisin jo vetänyt ympäri korvia... noh noh.
Nauti sinkkuudesta, se on ihanaa, kun saa mennä ja tulla miten tykkää!
Meillä on asia ratkaistu niin, että siippa on viikolla aina yhden yön mökillä yötä ja välillä pitävät poikien viikonloppuja - on niin ihanaa välillä olla ihan itsekseen ja molemmat tiedostavat, että oma aika on tärkeätä.
Oma aika on parasta ja nythän sitä on riittämiin ;) tästä nautin nyt ja ihan parasta kun kaverit on lähempänä, heidän kanssa on nyt tullut oltua enemmän <3
PoistaAika samoilla linjoilla sun kanssa! Mua ei sinkkuelämä juuri muutoin haittaa paitsi, jos vietän aikaa pariskuntien kanssa. Silloin väkisinkin tulee ulkopuolinen olo. Ja tokihan olisi mukavaa, kun joskus olisi se puoliso, jonka kanssa lähteä vaikka lomalle. Tinderistä tai muista deittisovelluksistakaan en kauheasti innostu, kun semmonen perinteinen deittailu ei oikein mulle sovi. Oon hitaasti lämpenevä dieseli, niin mun on helpompi tutustua ihmisiin yhteisen tekemisen kautta, ei istumalla naamat vastakkain ravintolassa tenttaamassa toisesta kaikkea tietoa ulos :D
VastaaPoistaKuulostaa ihan mun ajatuksilta, en kyllä osaisi lähteä jonkun tuikituntemattoman kanssa treffeille :D
PoistaMinusta tämä oli ihana rehellinen postaus :)
VastaaPoistaMeillä kotona on kummallakin omat kiinnostuksen kohteet mutta molemmat saa harrastaa niitä omia juttuja ihan rauhassa, annetaan toisillemme mahdollisuus ja aika tehdä omia juttuja. Toisaalta yhteistäkin juttuja on, nyt käydään esim. yhdessä salilla :) Sanoisin että meillä on juuri meille tosi hyvä, sopiva balanssi - tarpeeksi omaa aikaa mutta myös yhteistä aikaa. Eikä kummallekaan tulisi mieleenkään paheksua tai muuten negatiiviseen sävyyn kritisoida toisen kiinnostuksen kohteita tai harrastuksia. En tiedä, miten reagoisin, jos puoliso jatkuvasti kommentoisi ilkeän sävyyn vaikkapa mun kosmeharrastusta - sen tiedän ettei suhteesta tulisi kovin pitkäaikaista. Kyllä jokaisella pitää olla oikeus harrastaa mitä haluaa ja muutenkin olla oma itsensä!
Nauti sinkkuudesta täysin siemauksin! Ja toivottavasti rinnalle löytyy ihana kumppani sitten jos/kun sellaisen haluat! Sellainen jonka mielestä sinä olet ihana ja joka kannustaisi sinua sun harrastuksissa ja olisi onnellinen jokaisesta hetkestä sun kanssa 🌸
Oi että <3 kiitos ihanasta kommentista <3 teillä on just sellainen parisuhde jonka haluaisin ja sun mies kuulostaa kehujen perusteella oikein unelmakumppanilta!
PoistaMun mies ei varmasti ole joka naisen unelmakumppani 😀 Sen verran iso persoona on! (Ja oon minäkin, omalla tavalla.) Mutta juuri mulle hän on! Ollaan molemmat tosi onnellisia että löysimme toinen toisemme :)
PoistaIhanaa <3 sovitte toisille täydellisesti! Mutta just tuollaisen miehen haluaisin, kokkaa, huomioi, tuo lahjoja...voi tehdä kaikkea yhdessä ja just käydä salilla...passais mulle!
PoistaParisuhteen paras puoli on se, että suunnilleen kaiken voi jakaa toisen kanssa, niin vastuun, menot ku ne hyvätki asiat. Ite koen tällä hetkellä suurimmaksi miinukseksi sen, että saan niin harvoin olla yksin ja sen takia melkein toivoo olevansa sinkku. :D Kaikella on puolensa ja puolensa, ei parisuhde oo sinkkuutta parempaa tai sinkkuus parisuhdetta.
VastaaPoistaYksinoleminen on kyllä kivaa mutta ei jatkuvalla syötöllä :) mutta itse tykkään olla enempi yksin kuin toisen kanssa, sinkkuna sekä parisuhteessa ollessani..
PoistaHyvä kirjoitus. Omat ja yhteiset harrastukset ovat tärkeitä sekä keskustelun taito parisuhteessa. Opiskeluvaihtoon lähteminen oli yksi parhaita tapoja saada vaihtaa maisemaa ja omaa rauhaa, kun kaipasi yksin asumista. Tämä on tullut koettua kumminkin päin. Oli mielenkiintoista huomata, että se joka vaihtoi maisemaa taisi nauttia eniten tilanteesta. Hyvin ne vaihdot kuitenkin opettivat itsestä ja parisuhteesta.
VastaaPoistat TQ
Opiskeluvaihto kuulostaa just kivalta ;)
PoistaHirmu hyvä postaus! Mä asuin vuoden tavallaan yksin, koska mies kävi töissä Hesassa ja siis asui siellä viikot ja pari kertaa melkein kuukaudenkin putkeen. Aluksi se oli ihan hirveetä, kun en koskaan oo asunut yksin. Muutin suoraan miehen kanssa yhteen, kun kotoa muutin pois. Oli vähän opettelemista, kun kaikki kaupassa käynnit ja ruuanlaitoin, siivouksen ym. auton tankkauksen joutu tekemään yksin :D Mä nään välillä paljon painajaisia ja se oli kaikista kamalinta, kun painajaisen jälkeen heräsit yksin eikä ollut toinen siinä vieressä et olis voinu käpertyä kainaloon. Samoja plussia oli mullakin ton vuoden aikana. Esim. tehty ruoka riitti tosi monta päivää ja pakkaseenkin asti jäi, sain tehdä ihan mitä halusin eikä kukaan valittanut mistään esim. imuroinnista keskellä yötä tai kynsienlakkauksesta keskellä yötä (tästä valitetaan, koska lakkaan makkarissa, joten ihan ymmärrettävää) :D. Mulla on joku tapa aina innostua touhuamaan kaikkea myöhään illalla yleensä siinä kohtaa, kun mies on menossa nukkumaan xD. En kyllä silti olisi jaksanut vuotta kauempaa, eikä varmaan mieskään olisi. Varmaan olisi vieläkin reissuhommissa ellei olisi vaihtanut työpaikkaa.
VastaaPoistaAika hyvin meni nuo plussat ja miinukset, toain minä osaaan tehdä asioita yksin paitsi porata reikiä seinään :)
Poista