torstai 11. joulukuuta 2014

Luukku 11: Kun kissat saivat oman kuistin

Nyt se riemun päivä on koittanut ja kuisti alkaa olla valmis. Paria listaa vaille ja ehkä verhotankoja :) jos muistatte että kesälomasuunnitelmiin kuuluu kuistin remontin aloittaminen...

Eli lähtötilanne oli kylmä kuisti joka on ennen ollut avonainen. Entiset asukkaat ovat rakentaneet tuon oikean puoleisen seinän mutta eihän se pidä lämpöä kuten eivät nuo ikivanhat yksipintaiset ikkunatkaan. Tätä pitkin tosiaan on kuljettava suihkuun ( ovi vasemmalla ) ja varastoon ( ovi suoraan ) jossa on mun juttuja ja kuvauspaikkani. Pahimmillaan tässä kuistilla oli 17 pakkasta joten voin sanoa että ei sitä huvikseen suihkussa joka päivä käynyt kuten kaupungissa lattialämmitteisessä kylppärissä ;)


Elokuussa alettiin purkamaan, ikkunat veke ja seinä alas. Kattoon villaa ja uutta paneelia. Mies teki ja minä siivosin. Remonteissa en muuten osaa olla apuna. Kaikki puutavara ostettiin uutena tietysti, samaten ulko-ovi mutta ikkunat löytyivät käytettynä. Vuoden vanhat Fenestran ikkunat sälekaihtimilla jotka varmasti pitävät lämmön. Lattia hiottiin, tasoite päälle ja materiaaliksi laminaatti.



Olen tosi tyytyväinen tuohon lattiaan. Se oli oikeastaan ainut jonka valitsin. Mies hankki kaiken muun, tietysti nyt sanoin väritoiveita seinien ja ulko-oven suhteen. Mattoihin mulla menee hermot koska ovat koko ajan rullalla. Mutta talvella niiden on pakko olla jalkojen lämmikkeinä, suunnitelmissa olisi hankkia yksi paksumpi matto. Lisäksi laminaatti on arka ja helppo ottamaan jalkapohjien kuviot suihkun jälkeen joten siksi matot.

Muoks. Loppujen lopuksi otin matot pois, meni hermot kun ne olivat joka päivä rullalla ja muutenkin nuo ovat "vaan jotkut matot". Jossain vaiheessa investoin pitkään hapsumattoon / karvamattoon ). Tosin en tiedä onko sekään fiksu kissojen kuistille jos siihen sattuu yrjö tulemaan...muutenkin tykkään enemmän että kaunis lattia näkyy eikä sitä ole vuorattu matoilla.



Vähän uutta huonekalua ja järjestelyä mutta kyllä nyt kissojen passaa! Kenen kissoilla on näin mahtavat tiirailupaikat? Tästä ovesta ei kuljeta kissojen karkaamisen pelossa joten tässä on mahtipaikka lintujen tiirailulle!


 Tarvittaessa molemmille on omat raapimapuut ettei tule tappelua :) tämä pienempi on Pipsan lempipaikka, menee yleensä aina aamuruoan jälkeen tänne nukkumaan :)



^Tää on mun kuisti...tosin poikakavereita voisin ottaa tänne kylään :)

Ensi kesän remonttikohde on vessa. Muistan kun haaveilin että ihana olisi oma vanha talo jota saa laittaa mieleisekseen. No nyt sellainen on ja ihana se on tehdä ja suunnitella kaikkea :) kun valitan joskus että ei ole rahaa enkä ostele enää entiseen tahtiin niin tässä on syy miksi :)

48 kommenttia:

  1. Kyllä kissojen nyt kelpaa! :)
    Remontti on aina kurjaa puuhaa, mutta kun on valmista - voi nauttia. Ja kissatkin sen näemmä osaavat jo.
    Ilmeisesti "kuja" on nyt lämmin, koska siellä näyttää olevan kaktuksiakin.
    Voi nyt taputtaa itseänne hienosti tehdyn raportin johdosta. Tapu tapu. :D
    Meillä on vuodenvaihteen jälkeen tiedossa eteisen remppaa tuonne saaristokotiin... En itse myöskään osaa olla apuna, joten pysyn poissa jaloista ja hoidan remontoijan ruokahuollon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuisti on lämmin, melkein sama kuin sisällä. Ovi on koko ajan auki että lämpö kulkee ja on tuolla patterille valmius koska kovilla pakkasilla lämpö ei pysy. Kissat kyllä tykkää, remontin aikana olivat vähän ihmeissään siitä miksi kuistille ei pääse :D
      Remontin teko on kyllä hermoja raastavaa mutta jälki palkitsee; tsemppiä teillekin :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Olen ihan hulluna erilaisiin laminaatteihin ja on ihan hankala valita minkä ottaa! Mulla on edelleen ikävä entisen kodin pintamateriaaleja. Mutta sitten joku päivä täälläkin on yhtä hienoa :)

      Poista
  3. Onpa teillä hieno kuisti Pipsa ja Liisa! On kyllä teijän mamma ja isi nähnyt vaivaa. Ja kivan näkösiä kiipeilypuita teillä... Mekin voitas tulla testaa niitä!

    Ps. Me lähetettiin teille joulukortti!

    -Jupiter, Orbit ja Lenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulkaa vaan, ois varmaan puut kumossa kun alettais riehumaan :D

      Ps. Jos postissa tulee Lenni-poron kortti niin me kyllä kuollaan ihastuksesta ♡_♡

      T: Pipsa ja Liisa

      Poista
  4. Mahtavaa, kun misuilla on noin hienot oltavat. Mua aina katsotaan vinoon, kun sanon, että meillä on kaneilla oma huone. En kyllä ymmärrä mitä outoa siinä on, että elämän tärkeimmillä otuksilla on oma huone? Tuo ulostiirailupaikka on varmasti aivan suosikki. Meidän kantturatkin tykkäisivät tuijotella ulos, mutta kun akkunat on niin korkeella eikä nää ihan varsinaisesti ole kiipeilijöitä. Pitäisi rakentaa joku ramppi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii pupuramppi tai hissi :D ei minustakaan ole outoa jos haluaa järjestää eläimilleen mahdollisimman mukavat oltavat. Jos näillä ei olisi näitä tiirailupaikkoja niin ne hyppisivät missä vaan ja särkisivät paikkoja. Liisa on niin iso ja ei enää niin notkea niin onhan se kiva että on helpot ja pehmeät hyppypaikat. Onpahan niillä tekemistä kun ollaan töissä eikä tarvii tehdä tuhoja :)

      Poista
  5. Voin kuvitella, että kissat rakastavat tuota kuistia. :) Olette tehneet siitä hienon! Kyllä meidän Memma ja Kössi taatusti arvostaisivat, jos voisivat tiirailla ikkunasta pihalle. Toki se nytkin onnistuu, mutta asumme kuudennessa kerroksessa, niin ei siitä juuri iloa ole. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä ennen asuttiin kerrostalon 2.kerroksessa. Sieltä näkyi jotain mutta aika huonosti. Liisa ei päässyt kuin yhdelle ikkunalle kun siellä oli niin kapeat ikkunalaudat :/ kuvittelen että ovat täällä onnellisempia. Nythän tintit tulee ihan ikkunalle nenän eteen :D

      Poista
  6. Tyylikästä. :) Meillä on karvalankamattoja, vaikka on kissoja. Vanish oxi action powerspray:lla olen saanut kaikki mahdolliset oksennuspallerot irti ja tahrattomiksi, vaikka matot ovat vaaleita.

    ps. Meillä muuten vapautui yksi poikapentu, joka etsii vielä kotia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Olkkarissa on karvamatto ja siihen tuli oksu. Kannettiin se pesuhuoneeseen ja pesin sen kohdan mutta sitten se matto kuivui ikuisuuksia ja vähän venyi kun oli kuivumassa taitettuna. Kallis matto vielä. Vähän arka matto kissaperheeseen mutta laitanpa tuon tahranpoistoaineen mieleen :)
      Minä luulen että seuraavaa karvapalleroa etsiessä kysyn sulta, kyllä sen verran ihania pentuja ovat ♡ nyt ei ole lupa ottaa. Tästä lisää myöhemmin jos kaikki menee hyvin ;)

      Poista
    2. Kommentoinpa nyt vielä tähänkin. Nimittäin minulla on ratkaisu kaikkiin ongelmiisi: Höyrypesuri. Tunnen useampia kissaihmisiä, jotka ovat hankkineet tälläisen nimenomaan matoille oksentelun vuoksi. Sillä lähtee ja täysin ilman kemikaaleja, eikä välttämättä tarvitse kantaa mattoa pesuhuoneeseen tai pesulaan. Laittaa vaan jotain pyyhettä tmv alle.

      Sellaisia käsimalleja saa muutamalla kympillä hongkongista ja muista vastaavista, jos haluaa kokeilla suht halvalla.

      Mulla on Kärcherin sellainen pienen imurin näköinen ja mallinen. Suosittelen lämpimästi. Kustantaa suunnilleen saman verran kuin kohtalainen imuri, eli jotain 100-200e, muistaakseni alle 150e jostain tarjouksesta muutama vuosi sitten. Rakastut varmasti.

      Höyryllä lähtee melkein mikä vaan mistä vaan, lisäksi se desinfioi samalla. Tällä voi pestä kaiken katosta lattiaan. Ja ennen kaikkea myös ikkunat!
      -Tiia

      Poista
    3. Kiitos vinkistä :) meillä on höyrypesuri muistaakseni...miehellä jossain jemmassa. Pitää seuraavan kerran muistuttaa että sillähän ne oksut lähtee :D

      Poista
  7. Niin no, meidän koirilla on oma (maasto)auto:)

    Kiva postus ja hieno kuisti! Tykkään erityisesti lattiasta.

    Mikä mahtaa olla tuo 2 ja 3 kuvissa esiintyvä, valkoisessa ruukussa kasvava kasvi? Marraskuunkaktukset, orkidean ja kultaköynnöksen tunnistinkin (mä olen kyllä aika pimeä:)). Mites muuten kissat suhtautuvat kasveihin? Kultaköynnös ainakin näyttäisi olevan "turvassa" (kasvi kissoilta vai kissat kasvilta) ja kaktuskaan ei varmaan kovin hyvin maistu:). Itse en niin kissoista mitään tiedä, mutta tuli vaan mieleen, kun juuri vein kaverille lahjaksi valikoituja osia omasta viidakostani. Hänella on aiemmin ollut kissoja ja nyt niistä ajan jätettyä on ensimmäistä kertaa aikuisiällä tajunnut, että voi hankkia kasveja:)
    -Tiia
    Ps.Niillä kissoilla oli muuten oma sohva, johon saivat myös teroittaa kynsiään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Kiinanruusu jota Pipsa hoivasi ahkerasti. Mallia ranka jossa lehtiä enää latvassa. Kyllä suututti. Se on vähän karanteenissa korokkeella että nuo ei söis sitä. Eli kyllä hoitavat tiettyjä kukkia ahkerasti ja sitten oksentavat. Kiinanruusu, Aasinkorva, Rönsylilja ja Kultaköynnös...alkaa mielikuvitus loppua kukkien sijoittelun suhteen. Kaktukset ja Orkideat saa olla melko rauhassa :D
      Joskus mietin miten huoletonta olisi ilman kissoja. Voisi laittaa kukkia miten haluaa ja ne olisivat kauniita eikä ihan purtuja. Voisi laittaa jouluvaloja ja tuikkuja ihan huoletta. Ei tarviisi pönkätä roskakaapin ovia tuolilla ja voisi säilyttää leipiä pöydällä...

      Kyllä se iso auto on helpompi koirien kanssa että ihan perusteltu juttu on ;)

      Poista
    2. Mutta sitten taas toisaalta ei olisi mitään selitystä mystisesti kuolleille kasveille:) Nyt voit laittaa kaikki kasvien viihtyvyysongelmat kissojen piikkiin:) Miksi ihmeessä kissa haluaa syödä kasveja? Vai liittyyköhän se vaan enemmänkin siihen kissojen ikiaikaiseen ja väsymättömään pyrkimykseen ajaa henkilökuntansa hermoromahdukseen:) Kissa on kummallinen lemmikkieläin. Tai lähinnä ihminen on kummallinen olento pitäessään laajassa mittakaavassa lemmikkinä eläintä, joka tuntuu olevan täysin piittaamaton omistajansa hyvinvoinnista...

      Suurimmaksi osaksi kasvien syömisestä ei liene muuta haittaa, kuin mielipaha omistajalle, mutta jos jotain kultaköynnöstä tai peikonlehteä vetelee, niin silloin voi oikeasti olla kissalle itselleenkin seuraamuksia. Erottaakohan kissa myrkylliset kasvit? Tosin nuo em. eivät liene niin kovin myrkyllisiä, mutta jotkut huonekasvit esim oleanteri ja pasuuna ovat tappavan myrkyllisiä ihmisellekin. Samoin monet puutarhakasvit, esim kultasade, sormustinkukat ja jotkin liljat (jotka ovat yleensä eritoten kissoille myrkyllisiä).

      HUSsin sivuilla on hyvä luettelo kasvien myrkyllisyydestä. Juuri äsken opin, että myös meillä kaksin kappalein lattialla majaileva traakkipuu on eläimille myrkyllinen. Hups. Tosin meillä koirat aiheuttavat tuhoa lähinnä huiskimalla hännillään kaiken sopivalla korkeudella olevan.
      -Tiia

      Poista
    3. Minähän en uskalla enää joulukukkia ostaa koska edellisinä vuosina on Joulutähti saanut osakseen hyvin hellän hoidon. Ja minä itku silmässä kun ihana iso,muhkea monilatvainen Joulutähti oli järsitty. Ja sitten oksennellaan! Jos saan lahjaksi kukka-asetelman niin laitan sen huoneeseen jonka ovi suljetaan aina kun lähdetään pois kotoa. En nyt tahallisesti halua aiheuttaa myrkytystä koska eivät usko että niitä ei syödä eivätkä kai tajua että mistä se paha oli tuli...

      En siis usko että erottaa myrkylliset kasvit. Koska Pipsa on syönyt monta myrkyllistä kukkaa ja edelleen maistuisi. Olen välillä laittanut sitä kissanruohoa ja kesällä ulkona valjaissa syövät mielellään ruohoa. Ehkä se vaan on kiva pureksi ja maistella? Ja ajaa minut hermoromahdukseen...välillä hävettää kun kukat on niin järkyttävän ruman näköisiä mutta haluan pitää ne viimeiseen asti hengissä :D

      Onko koirat niin kukkien perään? Vai maistuuko huonekalut enemmän? Tai omistajan ihanat kengät?

      Poista
    4. Ei ne ole. Ehkä eivät vaan ole ymmärtäneet, että niissä olisi mitään hienoa. No ei kai niissä olekaan. Ja jos joskus päättäisivät aloittaa huonekasvien syönnin, niin toivottavasti aloittavat chilistä. Vois olla kerralla ensimmäinen ja viimeinen maisteltava:) Ruohoa ne kyllä syövät ulkona.

      Meillä ei saa ottaa ihmisten tavaroita eikä pöydiltä ruokaa, eikä ylipäätään mitään muutakaan. Paitsi jos pyydetään tuomaan. Mä olen ollut hirvittävä natsikurinpitäjä. Kaikki mikä on kivaa, on kiellettyä:D Tosin nykyisin tuntuu, että eläimet ovat jo ihan eläkkeellä ja elävät aivan pellossa. Ei niillä ole mitään käytöstapojakaan enää...

      Noi meidän eläimet on enemmän sellaisia aktiivisia harrastuskoiria (nyt kyllä tosiaan siis jo vähän iällä) ja niiden kanssa on nuorempana reenattu niin paljon, etteivät ne ole oikeastaan pentunakaan jaksaneet kotona paljon muuta askarrella kuin ladata akkuja. Tai siihen on ainakin tietoisesti pyritty, että ulkona käydään touhuamassa ja purkamassa kaikki energia ja sisällä sitten rauhoitutaan ja nukutaan.

      Tai ehkä aika kultaa muistot:)

      -Tiia

      Poista
    5. Kiitos tästä :) otan vähän vinkkejä korvan taakse tulevan varalta ;) joskus tuntuu että meillä hallitsee kissat eikä omistaja...

      Poista
    6. Vai niin:) Nytkö olisi kiikarissa se koiranpentu?
      Mä olen tullut siihen lopputulokseen, että jos sitten sen kolmannen koiran (joskus aikanaan) kanssa osais jo jotain. Tai ei ainakaan pilais sitä ihan yhtä paljoa tai ainakaan samoilla tavoilla, kuin noita aiempia...

      Mutta eikös tuo ole kissojen kanssa ihan normaalia? Tuskin ne muuten vaivautuisivat ihmisten kanssa asumaan...
      -Tiia
      -Tiia

      Poista
    7. Paljastetaan nyt vähän että kaverille on tulossa koiranpentuja mutta en vielä hihku riemusta jos ei saadakaan sieltä pentua :/ mullahan itsellä ei ole yhtään kokemusta koirista koska porukoilla ja mulla on aina ollut vaan kissoja. Mutta mies on koiraihmisiä ja saa kouluttaa sitten. Tietysti minäkin osallistun ja mielelläni lenkitän jne. vähän jännitän Liisan suhtautumista koska se on niin "minun perään" ja osaa olla arvaamaton. Pipsassa ei ole ongelmaa koska se on kaikkien kaveri :)

      Poista
    8. No mä luulen, että aikuiset kissaneidit laittavat kyllä koiranpennun ruotuun ja opettavat sille miten niiden kanssa toimitaan:) Ja kissatkin varmaan ennemmin tai myöhemmin oppivat hyväksymään, että se tyyppi on tosiaan muuttanut teille, tykkäsivät tai eivät...

      Maalaisjärjellä pääsee jo oikeasti aika pitkälle minkä tahansa eläimen kanssa. Varsinkin, jos ei mieli verenmaku suussa kisaamaan. Harmillisesti vaan juuri se tuntuu nykyään usein olevan ihmisillä vähän hakusessa (maalaisjärki siis, ei verenmaku:)).

      Itse tykkään kyllä eniten juuri siitä, että koirat vievät ulkoilemaan. Me ei nykyään enää kisata, eikä kyllä juuri ihmeempiä reenatakaan (vähän ehkä vielä voisi kokeilla molempia...), mutta metsässä vietän paljon aikaa eläinten kanssa joka päivä. Yksinäni en varmaan ulkoilisi juuri ollenkaan.

      En onnittele vielä, jos ei se sitten onnistukaan;)

      -Tiia

      Poista
    9. Kyllä minä ajattelen niin että pennulla olisi vähän itsesuojeluvaistoa että jos se kissa sähisee ja tassua kohottaa niin se ei mene. Tai jos kerran kynnestä saa niin oppii. Eihän niitä voi 24/7 suojella toisiltaan ja kissoillehan on näitä kiipeilypuita yms. paljon mihin ne pääsevät halutessaan suojaan.
      Me haetaan koirasta ihan vaan kaveria ja ns.kotikoiraa. Perusjutut opettaa mutta ei muuta...mulla ei ole kiinnostusta eikä aikaa enempään. Itse lenkkeilen kolmekin kertaa viikossa yksinään niin se välillä tympii. Ja luulen että tällä pikku kylällä saattaa tutustua muihin ihmisiin kun on koiran kanssa ulkona :) ja tuossa on koirapuistokin vieressä!

      Poista
    10. Niin se riippuu varmaan vähän pennusta;) Mulla on täällä seuraavaksi 9 vuotta täyttävä pentu jolla ei toistaiseksi ole ilmennyt itsesuojeluvaistoa (yhdistettynä liikaan vauhtiin ja koheluuteen, niin sanotaan vaikka näin, että aika vaikea on löytää elämänsä aikana enemmän itseään telonutta, röntgenkuvattua ja paikkailtua mummokoiraa:) Sitä en vaan ymmärrä, miten sille ei ole ikinä tapahtunut mitään vakavaa *koputtaa puuta*)

      Mutta uskoisin, että kissa on sen verran selväsanainen, että viesti menee perille kyllä. Ja tosiaan kissa pääsee kyllä turvaan halutessaan. Ja onhan niitä kaikkia helppoja portteja ymv, jos tarvitsisi jotenkin tiloja rajata tmv.

      En mäkään ajatellut koiran kanssa mitään tekeväni, kunhan tulee kaveriksi ja töihin jaloissa pyörimään. Pikaisesti laskettuna ollaan reissattu sen ensimmäisen "vain seurakoiran" kanssa puoli Eurooppaa (kilpahevosten matkassa), kilpailtu tokossa ja agilityssa ja harrastettu vähintään puolia kaikista palveluskoiralajeista. Hups. Mitähän vielä:D Lähti ehkä vähän lapasesta...

      Toisen koiran kanssa ajattelinkin sitten olevani jo melko pätevä ja otin itselleni aivan liian vaikean koiran. Sen kanssa olen tehnyt kaikki mahdolliset virheet aikanaan, että josko sitten sen kolmannen (oman, meidän tämän hetkinen kolmas koira on tullut tuon miehen mukana) kanssa osaisin vähän enemmän sitten joskus:). Kaikista fiksuinta on, jos tietää etukäteen mihin tarkoitukseen on koiraa ottamassa ja valitsee sen mukaan. Tyhmimpiä ovat ihmiset, jotka ottavat itselleen ja omaan elämäänsä sopimattomia/liian vaikeita koiria (vaikka jonkun ulkonäköseikan vuoksi) ja ovat sitten ihan pulassa niiden kanssa. Esim minä. Tosin ulkonäkö ei vaikuttanut asiaan...

      Itse olen tutustunut useampaan tämänhetkisen elämäni tärkeimmistä ihmisistä nimenomaan koirien ja koiraharrastusten kautta. Tosin koiraihmisiä, niin kuin muitakin on ihan joka junaan ja kaikille asemille...

      Mä en kyllä yksinäni lenkkeile nykyään metriäkään. Ihan turhaa ja hukattua kävelyä:D

      Nyt lupaan lopettaa turhan höpisemisen ja spammaamisen:)
      -Tiia

      Poista
    11. Ei ole turhaa höpinää vaan mielenkiintoista luettavaa. Jos se koira tulee niin höpistään sitten lisää :)

      Poista
  8. Uu, todella hyvä muutos! Lattia on todella upea, tykkään kovin.
    Sama homma täällä. Pitäisi yrittää säästää rahaa remontteihin, meillä kun on myös niin vaiheessa koko koti. Seuraava iso paukku on villat katolle ja harmittaa, ettei näitä nakyviä muutoksia oikein saa :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onhan meilläkin paljon remonttia tulossa, kylppärikin jossain vaiheessa ja muuten ihan kaikki pinnat. Jos tuon vessan saisi ensi kesänä ja mahdollisesti leivinuuni. Niissä on jo tarpeeksi :) mutta on se vaan kiva kun kaikki on omaa, ei kuulu naapurien askeleet ja saat imuroida vaikka keskellä yötä jos siltä tuntuu :)

      Poista
    2. Totta! Siitä mekin nautitaan. Ihan omaa elämää saa elää :D
      Innolla odottelen teidänkin muutoskuvia :)

      Poista
  9. Tuli mieleen, että tuohon mattojen rullaamiseen vois auttaa liukuesteverkko maton alla. Sitähän saa ihan sen mittasena, mitä haluaa. En tiedä, mitä maksaa, mutta ei varmaankaan maltaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ollut sitä ja se rullautui mattojen mukana. Arvaa meniko hermot ja lensikö ne roskiin :DD lisäksi kun matto on rullalla, sinne alle on niiin kiva mönkiä ja rullata kaikki! Eläinperheessä on paras kun ei ole mattoja ollenkaan, nytkin on vaan pakolliset olkkarissa, eteisessä ja keittiössä :)

      Poista
  10. Kuisti on nyt semmonen, että kelpais mulleki... :D

    VastaaPoista
  11. Kyllä on nyt upee, ja kissoilla kissan päivät :)
    Meillä on olkkarissa tuollainen punainen tiiliseinä, ja jotenki aina häiritsi kun se oli niin tumma ja pimensi huonetta, vaikka olkkarissa on 4 isoa ikkunaa, niin menin ja maalasin tiiliseinän maalarinvalkoisella, oi ja voi kuinka nyt on hyvä valoinen ja pirteä olkkari :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) tuo seinä on talon ulkoseinä ja mies olisi halunnut maalata sen valkealla. Mutta kielsin koska tämä takakuisti näkyy takapihalle ja se näyttäisi tyhmältä jos on punainen talo ja sitten yksi kohta on maalattu valkeaksi ja taas jatkuu punainen. Hankala selittää kun et tiedä miltä näyttää ulospäin mutta jos osaat hahmottaa :) meillä on olkkarissa takan seinä tätä punatiiltä ja se kyllä maalataan valkeaksi kun on remontin aika :) uskon nimittäin miten se kirkastaa ja huone näyttää ihan uudelta!

      Poista
  12. Mä niin nään mielessäni miten kissat myllersi noita mattoja rullalle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo...se ei kyllä ollut minusta hauskaa tulla kotiin kun matot oli TAAS rullalla :DD

      Poista
    2. Meillä on muuten yksi luppis aina maton alla, jos se jostain maton löytää. Iso möykky keskellä lattiaa kertoo, että neiti on löytänyt uuden pesäkolon :)

      Poista
  13. Kyllä nyt kelpaa kisujen katsella ulos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä passaa tiirata poikakissat ja linnut :)

      Poista
  14. Ooh, meidänkin katit niin tykkäisivät tuollaisesta tilasta 8) ääntelevätkö Pipsa ja Liisa sellaista outoa ääntä, kun näkevät linnun? Ihme sirkutusta, mutta niin hauska kuunnella. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ääntelevät!! Ne on ihan hassuja :) sitä sanotaan marmatuksesi, että kissa marmattaa linnuille. Näin ainakin täällä savossa sanotaan :)

      Poista
  15. Ihana on tuo lattia! Mulla on haaveissa makkarinlattian laitto, saisi sekä ruskean muovimaton että kynsilakkatuhon piiloon =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äkkiä sen laittaa, laminaatti on helppo asentaa kun on joku kaveri joka on ennen laittanut :) ei olla mekään kun entiseen asuntoon asennettu ja ilman mokia onnistui tänne :)

      Poista

♥ Thanks For The Comment ♥