sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Kun laihdutuksesta tuli harrastus

Muistatteko kun kerroin olevani herkkulakossa?

Jatkan edelleen samalla tiellä. Joinakin viikonloppuina ja lomalla olen kyllä herkutellut. Otin ajatusmallin kuukausi kerrallaan. Eli jos olen helmikuun syömättä herkkuja, helmikuun viimeisenä viikonloppuna saan syödä herkkuja. Oli kuin palkinto avata se minttu susupala pussi!

Eli helmikuun osalta meni myös hyvin. Maaliskuussa sain ottaa yhden viikon rennommin lomalla. Tietysti harrastan koko ajan liikuntaa eli käyn pari kertaa viikossa salilla, kerran kuntojumpassa ja kerran-pari reippaalla kävelylenkillä.
Maalis-huhtikuun vaihteessa ärtyi marraskuusta asti itsestään ilmoitellut viisaudenhammas. Kävin leikkauksessa jonka seurauksena tuli kuivakuoppa (googl ). Tuossa vaiheessa oli useampi viikko soseruoilla ja keitoilla. Voitte uskoa että nälkä oli ja kaikkea teki mieli.

Ajattelin positiivisesti että laihtuupahan ainakin! Nyt huomaan että ihanaa, housut roikkuu hirveästi ja mahaa ei turvota. Kyllä kannatti olla dieetillä jos niin voi sanoa. Nämä hetket palkitsevat.

Edelleenkään en kuitenkaan käy vaa'alla. Kyllä sen vaatteista huomaa.

Mitäs minä syön?

Aamulla puuro, raejuusto ja kevyt mehukeitto.

Välipala töissä rahka marjoilla tai hedelmillä.

Lounas töissä rasiallinen salaattia, seassa voi olla tonnikalaa tai raejuustoa.

Päivällä kotona ihan kotiruokaa leivän kera. Muista salaattia puolet lautasesta ja loput sitä ruokaa.

Välipala pari porkkanaa tai kahvi.

Iltapala pari näkkäriä tai leipää päällisten kera. Joskus vielä hedelmiäkin.
Viikonloppuna syön aamupalan ja päivällisen. Iltapalalla jotain :)


Nykyään huhtikuun alusta olen ottanut kevyet herkut mukaan. Eli en pidä enää itseäni liian tiukalla. Jos pääsen päivät 1200-1300 kalorilla niin sunnuntaina saan vähän herkutella. Ei siis jäätelö&karkkiorgioita vaan jotain kevyttä.

Nämä lisäravinteet ovat laihdutusta varten. Olen syönyt näitä aiemminkin ja toimivat yhdistettynä liikuntaan ja ruokavalioon. Työni on fyysistä. Kulutan myös töissä. Aiemmin söin 1500 kalorin mukaan mutta nyt on ollut pakko vähentää kun se tuntuu liialta. Pudotettavaa minulla on max.5 viimeistä kiloa ja ne muuten ovat tiukassa!


Pohdin tätä koko asiaa ja tajusin että minusta on kuitenki loppujenlopuksi kiva laihduttaa! Siitä tulee harrastus.  Saan hyvän mielen siitä kun syön hyvin, tasaisin väliajoin ja ihan normaalia ruokaa. Liikunta kruunaa kaiken, salitreenit on parhautta!
Katson laihdutusohjelmia mm. Suurin pudottaja. Luen laihdutus- ja liikuntalehtiä. En kuitenkaan usko mihinkään dieetteihin vaan yksinkertaisesti siihen syö vähemmän, katso KAIKKI mitä suuhun pistät ja LIIKU. Kävely on ilmaista ja kuntojumpat aika edullisia. Hyödynnä liikuntasetelit!

Tälläistä minulle kuuluu. Mites teillä eteni herkkulakot tai kesäkunto-operaatiot?

32 kommenttia:

  1. Mä katson hiukan mitä suuhuni laitan, mutta en mitenkään noudata tietynlaista ruokavaliota. Riittää itselleni, että harrastan säännöllisesti liikuntaa ja seuraan, että paino pysyy tietyssä lukemassa. Näin kesää ennen olen tehnyt 8 minute absia lähes päivittäin ja hiljaa hyvä tulee :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin toivon jatkossa olevan noin :) voi syödä normaalisti kunhan liikkuu :)

      Poista
  2. Mullaki on oikeestaan elämäntavat muuttuneet kokonaan kun päätin ruveta syömään terveellisesti ja liikkumaan kunnolla. Viikonloppusin en seuraa niin tarkasti mitä syön mutta viikolla en osta mitään herkkuja ja yritän syödä paljon proteiinia ja vähän hiilareita. Ei niitä herkkuja edes sillä tavalla tee mieli enää kuin ennen. Ja nautin kanssa tästä elämäntyylistä sillä tulee aina niin hyvä fiilis kun huomaa mahtuvansa vanhoihin vaatteisiin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mullakaan tee viikolla mieli herkkuja. Viikonloppuna kyllä välillä. Ajattelen niin että jos saan nyt nämä viimeiset kilot pois niin sitten voin kesällä syödä jäätelöä enemmän :D hienoa että olet onnistunut!

      Poista
  3. Äkkiseltään sanoisin, että sulla istuu ne viimeiset kilot tiukassa siksi, että syöt liian vähän ja elimistö pitää kynsin hampain kiinni saamastaan energiasta. Jos urheilet säännöllisesti, niin tuo päivittäinen 1200-1300 kcal on ihan liian vähän. Elimistö tarvitsee ruokaa. Myös rasvaa, ei vain vihanneksia ja proteiineja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kyllä mutta yritin 1500 kalorilla jolla ne aiemmin lähti. Nyt ei tapahdu mitään. Kun Nutrasin eli söin päivässä 800 kaloria niin sillä lähti puolisen kiloa päivässä mutta oli kyllä nälkä ja paha olokin...toivoisin niin löytäväni tasapainon tähän hommaan!

      Poista
  4. Sama kuin Sadulla, katselen vähän mitä pistän suuhuni. Tosin tää pääsiäinen on mennyt herkutellessa, mutta ruotuun palataan taas ensi viikolla. :p

    Mä ainakin itse huomasin aikoinaan pienellä kalorimäärällä laihduttessa, että keho tarvitsi uuteen kunnon painonpudotukseen lähteäkseen silloin tällöin kunnon "mässäyspäivän". Kun paino jämähti, pidin aina yhden päivän, että söin mitä haluasin ja koitin syödä myös rasvaa=pizzaa :D yms. Seuraavalla vkolla lähti samantien paino taas alas vauhdilla. Luulen, että pieni kalomäärä tekee sen, että keho alkaa käymään säästöliekillä, eikä paino enää tipu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamalaa tämä pääsiäinen. Uskaltaako tässä syntejään tunnustaa...mämmit vaniljakastikkeella ja grillausta :) onneksi arki koittaa ja tiukempi linja! Voi olla että mun pitää nostaa siihen 1500 kaloriin. Joskus vaan hankala keksiä mitä söisi sitten illalla. Rahka tai joku viili on aina hyvä ja toisaalta kyllä ne aina menee kun on nälkä :)

      Poista
  5. Aloitin kolme viikkoa sitten työt täysipäiväisesti ja huomasin, että säännöllinen päivärytmi ja ruokailu vaikutti heti. Painoa lähti ihan itsestään, kun tulee herkuteltua paljon vähemmän ja syön säännöllisemmin. Nyt opintojen loppusuoralla en käy enää koulussa ja olen pääasiassa istunut kotona koneen ääressä opinnäytetyötä naputellen. Siinä tulee helposti herkuteltua ja syötyä kaikenlaista turhaa pitkin päivää. Töissä ei sitä vaaraa ole ja siellä tulee syötyä myös hyvä luonas, mitä en kotona yleensä tee. Säännöllinen ateriarytmi on siis mulla avaintekijä :) Nyt myös aloittelen taas juoksemista, mitä olen harrastanut jo pari vuotta on-off-tyylillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä juoksemiseen! Minä haluaisin juosta mutta iskee penikat heti eikä venyttelystä/kylmägeelistä ole ollut apua :( säännöllinen ateriarytmi on kaiken a ja o, syön maksimissaan kolmen tunnin välein päivällä ennen klo 16.

      Poista
  6. Ihailen teitä liikunnallisia ihmisiä ja jotka noudatatte säännöllistä ruokavaliota :)
    Itse tylsistyn niin nopeasti, että salikortit tmv. olisivat ihan turhia. Töissä (harjoitteluhan se oikeastaan on) saa olla sen kuusi tuntia koko ajan liikkeessä, niin muu ylimääräinen liikunta jo ärsyttää.

    Ainoa, mistä olen "luopunut" on alkoholi, viimeksi olen tainnut juoda joulukuussa jotain, mutta limpparia ja kivennäisvesiä menee, etenkin kun tuolla harjoittelussa ei ole mitään ruokatuntia, kun teemme vain sitä kuutta tuntia päivässä. Juon sitten välillä muutaman hörpyn kivennäisvettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen koko työpäivän liikkeellä, en voisi tehdä työtä jossa istutaan paikoillaan tai ollaan koko päivä samassa paikassa! Kammoan jotain toimistotyötä! Liikuntaa kun alkaa harrastaa niin siitä tulee niin pakkomielle hyvällä tavalla että on pakko liikkua melkein joka arkipäivä tai tulee huono omatunto. Ja huom, olin ennen täysi sohvaperuna. Jokainen voi muuttua halutessaan!
      En minäkään käytä alkoholia, ihan todella harvoin. Yhden siiderin olen juonnut tänä vuonna. Yritän välttää kaloreita juomissakaan, en oikein juo limppariakaan ellei ole lightia :) vettä yritän juoda pari pulloa päivässä, siitäkin on hyöty painonhallinnassa.

      Poista
  7. Jätä se leipä pois, karsi turhat hiilihydraattit ja lisää rasvoja. Kaloreiden laskeminen on kyllä omasta mielestäni muutenkin ihan höpöhöpöä mutta yhdyn Papun kommenttiin; aivan liian vähän. Toivottavasti ihmiset alkais pikkuhiljaa päästä siitä rasvapelosta irti..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En jätä leipää, se on hyvää ja mielestäni sitä pelätään turhaan. On ihan perusjuttu ruokavaliossa. En syö valkeaa höttöleipää vaan ihan normaalia ruisleipää, jälkiuunileipää tai muuta hyvää. Tai näkkäriä. En usko että leivän pois jättäminen laihduttaa koska en syö sitä niin paljon kuin ennen muinoin :) en usko ikinä lopettavani kaloreiden laskemista. En ole laiha ruumiinmalliltanikaan joten pakko on jotain tehdä aina sen eteen ettei lösähdä. En minä rasvaa pelkää mutta en syö esim. avokadoja koska niissä on niin paljon kaloreita. Syö sitten mieluummin kurkkua :)

      Poista
  8. Hei CN. Olipa taas kiva postaus:) Itsekin olen erityisesti tänä vuonna kiinnittänyt syömisiini entistä enemmän huomiota. Jo vuosia olen lukenut ja kokeillut ja tiedän kyllä miten minun PITÄISI syödä, mutta miksi se muka on niin vaikeaa?!

    Omalla kohdallani olen huomannut, että viljat ja sokerit on parempi vaan jättää ihan kokonaan pois. Ensinnäkin aiheuttavat himoa (=aina huono merkki) ja toisekseen erityisesti leipä aiheuttaa ihan järkyttäviä ilmavaivoja ja mahan turpoamista. Enkä puhu nyt mistään pienestä turvotuksesta, vaan suht normaalista mahasta 6.kuulla raskaana mahaan.

    Rakastan ruoanlaittoa ja minulla on siihen aikaa. Tai haluan käyttää aikaani siihen. Kai kaikilla olisi, riippuu vaan ihan siitä, miten hommiaan priorisoi. Rikas en ole, mutta käyn kuitenkin töissä. Mielestäni ruoan laatu on yksi tyhmimpiä säästökohteita. Olen myös kiinnostunut siitä, mistä se ruoka tulee ja mitä esim niille syömilleni eläimille on syötetty jne.

    Mä en ole muuten sohvaperuna, mutta työni on aikalailla työpisteeseen sidottua. Onneksi öisin on yleensä rauhallisempaa ja pystyy jaloittelemaan tmv. Istuminen on kyllä keholle ihan myrkkyä. Olen tehnyt fyysistäkin työtä jolloin olin tosi hyvässä kunnossa.

    Toisaalta mä koitan ajatella asiaa niin, että koska mun on töissä pakko istua, niin koitan tehdä samalla niitä juttuja, mitä joku muu ihminen tekee vapaa-ajallaan kotona istualteen.

    En juurikaan katso telkkaria kotona, mutta töissä saatan katsoa netistä jotain ohjelmia. Pyrin myös olemaan avaamatta konetta kotona. Ja miksi avaisin, mulla on töissä ihan mielettömät laitteet ja yhteydet. Ei paljon huvita kotona surffata, paitsi jos on pitemmät vapaat ja jotain pakollisia pankkiasioita tmv. Nyt en ole pitkään aikaan kynsiä lakkaillut, mutta aiemmin olen tehnyt sitäkin yöllä töissä. Täällä pystyy myös tekemään paljon kaikkia paperihommia, askarteluja,hoitamaan koneella kaikki asiat, mitä joku muu hoitaa kotikoneella jnejne. Pitää käyttää työaika tehokkaasti kaikin mahdollisin tavoin...
    -Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään ruoanlaitosta mutta arkena en oikein jaksa. On niin kova nälkä siinä vaiheessa kun kotiin tulee ettei pysty tekemään mitään pitkän kaavan mukaan. Yleensä sunnuntaina teen alkuviikoksi ruoan valmiiksi ja viikolla maksimissaan paistan jonkun jauhelihan.
      Vaikka syön viljaa ja leipää niin järkevissä määrin. Valitsemani spagetti tai pasta on aina tummaa ja sydänmerkittyä = ei voi olla epäterveellistä :) samaten leipä. Perunoita syödään niin harvoin enää että tällä hetkellä niitä ei edes ole. Teen hyvin perusruokaa. Mutta kun olen yksin niin sitten syön juurkin vaan jauhelihaa, salaattia ja ruusukaalia, en sinällään laita ruokaa. Olen vuosien mittaan muuttanut tottumuksiani terveellisempään suuntaan, ennen en tajunnut mitään ruokien kaloreista, missä on hiilaria tai missä paljon proteiinia. Tämän vuoden alusta olen myös opetellut ruusukaalin ystäväksi, parsa- ja kukkakaalia pitäisi alkaa myös syömään mutta vielä ne on jääneet kaupan hyllyyn :D

      Poista
    2. Mä ymmärrän ton "arkena ei jaksa"-pointin. Tosin ehkä silloin pitäisi jo olla jotain valmiina jääkaapissa... Mun arkeni on vaan niin erilailla rytmittynyt, kun en (lähes) ikinä mene aamuisin töihin. Mun arkiaamut on niitä kotihommia, ruoanlaittoa ja koirien kanssa metsässä harhailua:) Tai sitten ihan vaan aamutakki päällä kahvikupin ja kirjan kanssa kotona haahuilua. Tai puolille päivin nukkumista.

      Mutta kuten aikaisemminkin todettu, valintojen maailma. Mua ei haittaa uhrata työlle iltoja, öitä, viikonloppuja, pyhiä, jouluja, juhannuksia jne. kun saan vastapainoksi rauhallisia, stressittömiä päiviä ja itselleni aikaa.

      Parsakaali ei oikein uppoa. Syön sitä siksi, että se on se (sisältönsä puolesta) ensimmäinen kasvis, mitä pitäisi syödä. Jos ei halua mitään muuta vihreää syödä, niin ainakin parsakaalia kannattaisi. Löysin viime yönä tällaisen ohjeen
      http://karppausjaperhe.blogspot.fi/2014/04/parsakaalia-nirsommallekkin.html ajattelin kokeilla, vaikuttaa hyvältä!

      Kukkakaalista sen sijaan voi tehdä mitä vaan! Se on yllättävän neutraalin makuinen (vaikka keittäessä haiseekin kamalalle). Sannin blogistakin löytyy paljon ohjeita. Itse teen kukkakaalista usein keittoa. Keitetään kypsäksi, kaadetaan osa vedestä pois -> soseeksi. Lisätään vähän kermaa ja auraa/koskenlaskijaa. Ihan sairaan hyvää!

      Lisäksi molemmista yhdessä voi tehdä esim gratiinia, mikä on myös sairaan hyvää. Vaatii tosin kermaa ja juustoa sekin maistuakseen. No mikä nyt ei maistuisi hyvältä voin, kerman ja juuston kanssa;) Jos niitä välttelet, niin sitten en osaa auttaa...
      -Tiia

      Poista
    3. Kiitos vinkeistä kukkakaalin suhteen! Jostain lapsuudesta on jäänyt ällötys sitä kohtaan mutta esim. tuota keittoa voisi kokeilla. Jotain parsa/kukkakaaligratiinia ostin pakastealtaasta mutta en ole vielä tehnyt.
      Tänään onneksi on valmis ruoka kotona, tein karjalanpaistia leivinuunissa, nam!

      Poista
    4. Niin ja siis mausteita keittoon tottakai! Kukkakaalin kanssa sopii tietysti suola ja ainakin valko- ja viherpippuri. Munkin mielestä keitetty kukkakaali on ällöttävää (raakana menee kyllä), mutta keittona siitä tulee sairaan hyvää. Kunhan vettä on riittävän vähän, että tulee samettinen ja paksu keitto (no se kerma auttaa tässäkin:))

      Ostitko siis valmista gratiinia? Mielenkiintoista, en ole ennen sellaista nähnyt. Gratiinia voi tehdä (mistä tahansa kasviksista tietysti) helposti niin, että keittää kasvikset ja vuokaan. SItten erikseen kattilassa teet liemen. Vettä, kermaa ja juustoa (sorry, gratiiniin on vaan pakko laittaa:)) ja mausteita. Kiehutellaan hiljaa niin, että juusto sulaa ja kaadetaan kasvisten päälle ja sitten uuniin. Valmista kun pinta on sopivasti ruskistunut.

      Itse käytän vain kermaa, mutta varmasti kaikkiin voi käyttää myös ruokakermaa ja jos haluaa päästä kaikista helpoimmalla, niin niitä maustettuja ruokakermoja. Niitä ei varmaan tarvitse edes erikseen lämmitellä, sen kun kaataa vihannesten päälle vaan. Tulee varmasti hyvää silläkin tavalla!

      Vähän naureskelin tässä itsekseni. Kommentoin kynsilakkablogissa eniten ruoka-aiheeseen:D
      -Tiia

      Poista
    5. Ne gratiinit taitavat olla ihan uutuuksia, taisi olla S-market mistä ostin. Gratiinia en ole ikinä maistanut ja onhan se itse tehtynä tietenkin ihan eri juttu kuin pakaste :) en tosiaan pelkää kermaa, kyllä se kuuluu ihan jääkaapin perusjuttuihin vaikkakaan usein ei tietenkään kannata sillä lotrata :D kiva jutella ruokajuttuja! Saa uusia ideoita, keittoa ja gratiinia teen heti kun on aikaa kokeilla uutta :)

      Poista
  9. Mä alotin kanssa herkkulakon uudenvuoden jälkeen. Hyvin on toiminut. Ensimmäinen viikko on se hankalin ja sen jälkeen ei oikeastaan tee edes mieli makeaa ja jos tekee niin paistan esimerkiksi lettuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alku on hankalaa mutta hyvin se sitten lähtee sujumaan :)

      Poista
  10. Celia puhui asiaa. Jätä hiilarit, siis sokeri ja viljatuotteet. Kannattaa lukea muutama kirja, jotta asian ymmärtää paremmin, miksi oikeanlainen luonnollinen rasva on hyväksi. Rasva polttaa rasvaa. Nutraaminen ei polta rasvaa. Pääset sokerikoukusta jättämällä sokerin laakista pois. Et voisi tehdä kehoasi onnellisemmaksi. Maksa ja haima kiittää.

    Tässä lista oivallisista opuksista:

    Andreas Eenfeldt: RUOKAVALLANKUMOUS
    Gary Taubes: MIKSI LIHOMME
    Antti Heikkilä: RAVINTO & TERVEYS
    Antti Heikkilä: DIABETEKSEN HOITO RUOKAVALIOLLA
    Antti Heikkilä: DIABETEKSEN RUOKAVALIOHOITO
    Antti Heikkilä: HYVÄN OLON KEITTOKIRJA
    Antti Heikkilä: HYVÄN OLON KEITTOKIRJA 2
    Antti Heikkilä: ELÄMÄN PARAS AIKA
    Antti Heikkilä: NÄIN ME KEITÄMME
    Antti Heikkilä: PELLINGIN JOULU
    James & Ron Braly & Hoggan: VAARALLISET VILJAT
    Uffe Ravnskov: KOLESTEROLIMYYTTI
    Kendrick Malcolm: EI SITTENKÄÄN KOLESTEROLI
    Björn Ferry & Catherine Schück: FERRY FOOD
    Mary & Sally Enig & Fallon: SYÖ RASVAA JA LAIHDU
    Knut T. Flytlie: VITAMIINIVALLANKUMOUS
    Taija Somppi, Jani Somppi: PARANTAVAT RASVAT
    Varpu Tavi, Ilkka Salmenkaita: LAIHDU ILMAN NÄLKÄÄ
    Hanna ja Anja Jäntti: RAVITSEVA RUOKAVALIO VAUVASTA VAARIIN
    William Davis: EROON VEHNÄSTÄ
    Tri Tolonen, Leino Utriainen: SUURI KOLESTEROLIHUIJAUS
    Lars-Erik Litsfeldt: DIABETES – EI KIITOS
    Katriina Luotonen: KARPIN KEITTOKIRJA
    Katriina Luotonen: KARPIN ATERIAKIRJA
    Katriina Luotonen: KARPIN ABC
    Sofie Hexeberg: RUOALLA TERVEEKSI
    Ann Fernholm: TOTUUS HIILIHYDRAATEISTA
    Jari Ristiranta: ONKO KARPPAUS VAARALLISTA?
    Drs. Jeff S. Volek, Stephen D. Phinney: THE ART AND SCIENCE OF LOW CARBOHYDRATE PERFORMANCE
    Drs. Jeff S. Volek, Stephen D. Phinney: THE ART AND SCIENCE OF LOW CARBOHYDRATE LIVING
    Eric Westman, Stephen Phinney, Jeff Volek: UUSI ATKINS, UUSI SINÄ

    lisäksi  tri Robert Atkinsin kaikki kirjat.

    Googlettamalla netistä löytyy tietoa niin paljon kuin vaan jaksat lukea. Myös hiilarittomia ruoka- ja leivontareseptejä pilvin pimein. Esimerkkejä:

    Karppausinfo.fi
    Karppaus ja perhe-blogi
    Antti Heikkilän kotisivut
    Karppisiskot.fi
    VHH-karppaus-blogi
    Hiidenuhman keittiössä-blogi
    Koltta karppaa

    -Anni-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielipiteestä mutta kuten olen aiemmin todennut, karppaaminen ei kiinnosta minua eikä yksinkertaisesti toimi paljon liikkuvalla ihmisellä :) ja tosiaan en halua jättää pois sokeria tai leipää, en usko siihen koska ne kuuluvat normaaliin ruokavalioon. Haluan syödä niinkuin söisin loppuelämäni. Minä voin hyvin normaalilla ruokavaliolla ja runsaalla liikunnalla :) sitä suosittelen muillekin.

      Poista
  11. Moikka. Ootko kokeillut kompressiosäärystimiä tai -sukkia penikkavaivoihin? Mä oon nyt pari kertaa lenkkeillyt niiden kanssa eikä penikat tuu niin kipeiksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ikinä kuullutkaan. Mutta kiitos vinkistä, pitääpä googlettaa noista enemmän. En ole ajatellut että tuollaisia voisi kokeilla, tosi hyvä vinkki!

      Poista
    2. Arvaa, minä googletin heti nuo säärystimet ja tässä vieressä on Forte sport mistä niitä saa! Käyn tänään ostamassa ja testaan kun käyn lenkillä :)

      Poista
    3. Kiva, toivottavasti niistä on apua!! Muista kuitenkin maltilla aloittaa vähän kerrallaan lisäten vauhtia/matkaa :)

      Poista
    4. Arvaa mitä! Muistin että mullahan on kaapissa lentosukat joita en ole käyttänyt. Testasin niitä eilen, asfaltilla juoksin lyhyitä matkoja ja kävelin välillä. Ei ollenkaan koskenut ja vihlonut säären etuosaa kuin yleensä! Kiitos siis vinkistä, et usko miten innoissaan olen kun löytyi apua ja lenkit ei ole yhtä tuskaa :)

      Poista
  12. Mun piti kans vinkata zero pointeista ja toisaalta rullauksesta. Viimeisimmässä Fitissä tais olla rullausjuttu. Kumpaakaan en ole vielä testannut itse, mutta noiden väitetään auttavan penikoihin.
    -sh-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on pari uusinta Fitiä lukematta..luulen että jos nuo lentosukat ei toimi pidemmän päälle niin hankin Zero pointit. Pitää lukea se Fitin rullausjuttu. Ja ehdottomasti täytyy postailla useammin näitä postauksia koska näyttää syntyvän hyvää keskustelua ruoasta ja liikunnasta :)

      Poista
    2. Kiva kuulla, että lenkki sujui :)
      Liikuntajutut ja oikeastaan ruokajututkin kyllä kiinnostaa.
      -sh-

      Poista

♥ Thanks For The Comment ♥